Jos koulunkäynti ei suju ja lapsen motivaatio tuntuu olevan hakusessa, kuinka vanhempi voisi tukea lasta ja auttaa häntä innostumaan uudelleen opiskelusta?
Onnistumisen kokemukset ovat avainroolissa minkä tahansa uuden asian oppimisessa. Jos lapsella on tunne, että hän ei ole hyvä jossakin, on luonnollista, että hän ei ole kovin motivoitunut tekemään kyseistä asiaa. Jos kyseessä on esimerkiksi tietty kouluaine joka tuntuu lapsesta vaikealta, hän saattaa vältellä kyseisen aineen opiskelua. Jos näin käy, lapsi saattaa jäädä jälkeen aineessa, mikä entisestään lisää hänen osaamattomuuden tunnettaan.
Koulun tehtävä on movitoida lapsia opiskelun pariin innostavalla ja yksilöllisellä opetustyylillä, jossa lapsen yksilölliset ominaisuudet otetaan huomioon. Nykyisin lapsia on kuitenkin luokissa usein niin paljon, että opettajilla ei välttämättä ole mahdollisuutta perehtyä jokaisen lapsen yksilöllisiin ominaisuuksiin riittävästi. Tässä kohtaa vanhemmista voi olla paljon apua lapsensa opiskeluinnostuksen uudelleensytyttäjinä.
Vanhemmat tuntevat lapsensa usein paremmin kuin kukaan toinen aikuinen. Vanhempi voi tukea lapsen opiskelua esimerkiksi osoittamalla aktiivisesti kiinnostusta koulunkäyntiä kohtaan, kyselemällä eri oppiaineista ja pyrkimällä kartoittamaan lapsen kiinnostuksen kohteita. Kun vanhempi tietää, mitkä ovat lapselle haastavimpia aineita, hän voi esimerkiksi käydä lapsen kanssa yhdessä läpi erityisesti näihin aineisiin liittyviä kotitehtäviä.
Tässä kohtaa kannustuksella ja positiivisella palautteella on todella suuri merkitys. Vaikka lapsen yksittäinen onnistuminen olisi hyvin pieni, häntä kannattaa kehua siitä ja ilmaista, että vanhempi on iloinen ja ylpeä, että lapsi onnistui ratkaisemaan tehtävän. Positiiviset mielleyhtymät ja kokemukset lisäävät lapsen mielenkiintoa koulunkäyntiin ja myös haastavilta tuntuviin aineisiin. On tärkeää olla asettamatta onnistumisen rimaa liian korkealle, muutoin lapsen motivaatio saattaa kärsiä.
Hyvän ilmapiirin merkitys
Koulussa viihtymisen kannalta on tärkeää, että luokassa vallitsee hyvä ilmapiiri ja että lapsella on siellä hyvä olla. Lapselta kannattaa kysellä aktiivisesti, miten hän viihtyy koulussa ja onko hänellä esimerkiksi siellä ystäviä. Jos syntyy epäilys, että kaikki ei ole hyvin, kannattaa olla matalalla kynnyksellä yhteydessä kouluun.
Jos lapsi esimerkiksi on joutunut koulussa kiusaamisen kohteeksi, tilanne saattaa hävettää häntä niin paljon, että hän ei kehtaa tai uskalla kertoa asiasta vanhemmilleen. Paha olo saattaa oireilla esimerkiksi koulusuoriutumisen heikentymisenä. Jos vanhemmasta tuntuu, että edellä mainitut keinot eivät riitä lapsen opiskelumotivaation palauttamiseen, kannattaa tutkia onko heikkoon motivaatioon jokin muu syy, kuten esimerkiksi kiusaaminen.
Lisätietoa: Yle
Teksti: Sonja
