Autismi lapsella viittaa neurobiologiseen kehitykselliseen häiriöön, joka kuuluu laajempaan autismikirjon häiriöiden (ASD) ryhmään. Se vaikuttaa ennen kaikkea lapsen sosiaaliseen vuorovaikutukseen, kommunikointiin ja käyttäytymiseen.
Autismin kirjon piirteet voivat ilmetä monin eri tavoin, ja niiden tunnistaminen varhaisessa vaiheessa on tärkeää, jotta lapsi saa tarvitsemansa tuen ja ohjauksen. Jokainen lapsi on kuitenkin yksilö, ja autismin piirteet voivat vaihdella huomattavasti. Autismi voi ilmetä eri tavoin, ja piirteet vaihtelevat lievistä vaikeisiin, minkä vuoksi sitä kutsutaan ”kirjoksi”.
Seuraavat merkit saattavat viitata autismikirjoon:
1. Kommunikaatioon liittyvät piirteet
- Kielenkehityksen viivästyminen: Lapsi saattaa alkaa puhua myöhemmin kuin muut ikätoverinsa tai käyttää kieltä epätavallisella tavalla.
- Epätyypillinen puhe: Lapsi voi toistaa samaa sanaa tai lausetta tai puhua muutoin yksipuolisesti.
- Vaikeus ymmärtää nonverbaalista viestintää: Lapsi ei välttämättä huomaa eleitä, ilmeitä tai äänensävyjä, jotka viestivät tunnetiloja.
2. Sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyvät piirteet
- Rajoittunut katsekontakti: Lapsi saattaa välttää katsekontaktia.
- Vaikeus ymmärtää sosiaalisia tilanteita: Lapsella voi olla vaikeuksia tunnistaa muiden tunteita tai vastata niihin sopivalla tavalla.
- Rajoitettu kiinnostus ikätovereihin: Lapsi saattaa olla kiinnostuneempi yksin olemisesta tai vuorovaikutus voi keskittyä omien kiinnostuksen kohteiden jakamiseen.
3. Käyttäytymiseen liittyvät piirteet
- Toistuvat liikkeet tai rutiinit: Lapsi voi heiluttaa käsiään, keinua tai kääntää esineitä toistuvasti. Hän voi myös olla kiintynyt tiukasti tiettyihin päivittäisiin rutiineihin.
- Kapea-alaiset kiinnostuksen kohteet: Lapsella voi olla voimakas ja intensiivinen kiinnostus tiettyyn aiheeseen tai esineeseen, kuten junat, numerot tai tietyt värit.
- Aistiyliherkkyys: Lapsi voi reagoida voimakkaasti tiettyihin ääniin, valoihin, hajuihin tai kosketuksiin.
4. Varhaiset merkit pikkulapsilla
- Vähäinen kiinnostus vuorovaikutukseen: Vähäinen hymyily tai vuorovaikutus vanhempien kanssa. Lapsi ei välttämättä reagoi, kun häntä kutsutaan nimellä.
- Leikin yksipuolisuus: Kuvitteellinen leikki saattaa puuttua tai keskittyä toistuvaan toimintaan, kuten autojen riviin asetteluun.
Milloin hakea apua?
Jos huomaat lapsessasi seuraavia piirteitä, kannattaa ottaa yhteys neuvolaan, lastenlääkäriin tai puheterapeuttiin:
- Kielenkehitys on huomattavasti viivästynyt.
- Lapsi ei näytä kiinnostusta toisten lasten leikkeihin tai asioiden jakamiseen.
- Toistuva käyttäytyminen tai voimakas reaktio muutoksiin arjessa.
- Huomattava herkkyys tai välinpitämättömyys ympäristön ärsykkeille.
Varhainen puuttuminen ja tukitoimet, kuten puheterapia tai toimintaterapia, voivat auttaa lasta kehittämään taitoja, jotka tukevat hänen elämäänsä pitkällä aikavälillä.
Tuki perheelle
Autismin diagnosointi voi olla iso asia perheelle. Tärkeintä on:
- Tiedon hankkiminen: Ymmärrä, mitä autismikirjo tarkoittaa, ja miten voit parhaiten tukea lasta.
- Verkostoituminen: Perheet voivat hyötyä vertaistuesta ja paikallisista autismiyhteisöistä.
- Yksilöllinen lähestymistapa: Jokainen lapsi on ainutlaatuinen. Tuki ja lähestymistavat tulisi räätälöidä lapsen tarpeiden mukaan.
Autismikirjon häiriön tunnistaminen ja ymmärtäminen voi auttaa lasta ja perhettä löytämään keinot, joilla elämänlaatu paranee kaikilla osapuolilla.
On myös hyvä muistaa, että monet näistä piirteistä voivat olla osa normaalia lapsuuden kehitystä, eivätkä ne yksinään viittaa autismikirjoon. Asiantuntijan arvio on avainasemassa oikean tiedon saamiseksi.
