Teksti: Anna-Leena
Terveyskirjaston mukaan mukaan joka tuhannes lapsi syntyy kuulohäiriöisenä. Vastasyntyneiden kuulo testataan jo synnytyssairaalassa, mutta joskus kuulohäiriöt jäävät huomaamatta ja ilmenevät vasta lapsen kasvaessa. Minkälaiset merkit voivat kieliä lapsen kuulohäiriöistä?
Lapsen kuulovamma
Termi ”kuulovamma” pitää sisällään hyvin erilaisia käsitteitä, kerrotaan KLVL:n, eli Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto RY-sivustolla. Ei siis ole olemassa yhtä ainoaa kuulovammaa, vaan eriasteisia kuulohaasteita, joita voidaan helpottaa erinäköisin tukimuodoin. KLVL-sivustolla muistutetaan, että ”kuulovammainen” ei siis aina tarkoita sitä, että henkilö ei kuule mitään. Kuulovamma voi tarkoittaa esimerkiksi:
- Toispuoleisesti kuulovammaista
- Lievästi, keskivaikeasti tai vaikeasti huonokuuloista, mutta myös täysin kuuroa
- Henkilöä, joka käyttää kuulokojetta, sisäkorvaistutetta tai luujohtokojetta
- Kuurosokeaa/kuulonäkövammaista
- Kuulomonivammaista
Syitä lasten kuulovammaan on useita. Perimällä on kuitenkin suuri rooli kuulohäiriöissä, sillä noin 60% lasten kuulovammoista aiheutuu perimästä, sivustolla huomautetaan. Muita kuulovamman riskiä suurentavia tekijöitä ovat muun muassa keskosena syntyminen, sekä vaikean infektion sairastaminen vastasyntyneisyyskaudella, kertoo Terveyskirjasto.
Suurimmalla osalla kuulovammaisista lapsista kuulovika on joko lievä tai keskivaikea. Mikä voi herättää vanhemman epäilyn lapsen kuulovammasta? Terveyskirjasto-sivuston mukaan kuulovamma voi ilmetä muun muassa imeväisen ääntelyn vähäisyytenä, jokeltelun taantumisena ja puheen viivästymisenä.
Kuulovamman vaikutus kommunikointiin
Se, kuinka lapsen kuulovamma vaikuttaa lapsen elämään ja kommunikointiin riippuu hyvin pitkälti siitä, kuinka vaikeasta vammasta on kyse. KLVL-sivuston mukaan lievä kuulovamma vaikeuttaa lähinnä hiljaisen puheen kuulemista. Myös puheenerottelu hälyisessä tilanteessa voi olla hankalaa. Keskivaikeasti kuulovammaisella taas voi olla vaikeuksia konsonanttien erottamisessa toisistaan. Myös ryhmätilanteet voivat olla haastavia. Vaikeasti kuulovammainen lapsi taas saattaa kuulla voimakkaan puheen lähietäisyydeltä, mutta puheenerottelu on hankalaa, sivustolla kerrotaan.
Kuulovammaisen lapsen komuunikaation tueksi on kehitelty monia erilaisia tukimuotoja viittomakielen lisäksi. Muun muassa erilaiset kuvakortit, huulioluku, viitottu puhe, tukiviittomat, sormiaakkoset ovat tapoja tukea kommunikaatiota, muistutetaan Lapci-sivustolla. Joskus myös erilaiset kuulon apuvälineet ovat tarpeen.
Se kuinka lapsen kuulovamman vaikuttaa oppimiseen on aina yksilöllistä, huomautetaan Valteri-sivustolla. Voi olla, että yksi lapsi pärjää koulussa vähäisellä tuella, mutta toinen tarvitsee jatkuvasti ja monimuotoista tukea. Oppimisympäristössä tulisi Valteri-sivuton mukaan käyttää kullekin oppilaalle sopivinta kommunikointitapaa tai kieltä; viitottua puhetta, tukiviittomia tai viittomakieltä.
Mistä voin saada lisää tietoa lapsen kuulovammasta?
Muun muassa näille sivustoille on kerätty tärkeää tietoa kuulovammoista.
