Keinoja lievittää lapsen flunssaoireita on useampiakin, mutta yskänlääkettä ei pidä antaa lapselle ollenkaan, ohjeistaa lääkäri.
Lasten yleisin sairaus ovat niin sanotut flunssat, eli virusten aiheuttamat nenän ja nielun tulehdukset, joihin lapset sairastuvat helpommin kuin aikuiset. Etenkin pienet lapset, eli 1 – 3-vuotiaat, sairastavat useampia nuhakuumeita vuodessa: keskimäärin 6 – 8 flunssaa vuodessa. Flunssien esiintymishuippu on yleensä syys – marraskuussa.
Useimmiten flunssa alkaa nuhalla, tukkoisella nenällä ja aivastelulla. Flunssassa ylähengitystiet ja erityisesti nenän sisäpuoli tulehtuvat, turpoavat ja nenän sisäpuoli alkaa punoittaa samalla, kun limaneritys lisääntyy. Flunssaan liittyvä nuha ilmenee aluksi nenästä vuotavana kirkkaana eritteenä, mutta muutaman päivän kuluessa vuoto muuttuu paksummaksi valkoiseksi tai keltaiseksi eritteeksi, eli niin kutsutuksi rääksi. Koska limaa valuu myös ylähengitysteihin, liittyy lapsen flunssaan usein myös yskää sekä kurkkukipua, lievää kuumetta sekä ruokahaluttomuutta.
Flunssa leviää jo hengitysilmassa
Flunssa tarttuu etenkin ensimmäisen kolmen vuorokauden aikana todella helposti, joten se myös leviää nopeasti ihmisestä toiseen esimerkiksi ilmateitse pisaratartuntana, kun flunssapotilas yskii tai aivastaa. Flunssa voi tarttua myös kosketustartuntana esimerkiksi käsien välityksellä, jos flunssapotilaan käsiin on jäänyt esimerkiksi räkää niistämisen yhteydessä.
Yleisimpiä flunssan aiheuttajia ovat rinovirukset, joita tunnetaan jo yli sata erilaista. Ne aiheuttavatkin yli puolet kaikista suomalaisten sairastamista nuhakuumeista. Muita flunssaa aiheuttavia viruksia ovat boka-, metapneumo-, adeno-, entero-, influenssa-, parainfluenssa-, korona- ja RS-virukset, joita tavataan erityisen paljon etenkin talvikuukausina. Poikkeus on enterovirus, jota esiintyy kaikkein eniten alkusyksystä.
Pienimpien imeväisten kannalta hankala virus on respiratory syncytial -virus eli RS-virus, joka voi aiheuttaa flunssan lisäksi sairaalahoitoakin vaativaa keuhkoputkitulehdusta (bronkioliittia). Parainfluenssavirukset aiheuttavat puolestaan herkästi kurkunpäätulehdusta. Flunssan aiheuttavaa virusta ei pystytä päättelemään pelkkien oireiden perusteella.
Unohda höyryhengitys, hae apua ulkoilmasta
Osastonylilääkäri Tea Nieminen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä kertoo Iltalehdessä, että lapsia on kipeänä sankoin joukoin – kuten yleensäkin joka ikinen syksy. Niemisen mukaan lapsilla on nyt tavattu runsaasti muun muassa enterovirusta sekä muun muassa kurkunpäätulehduksia.
Niemisen mukaan yskänlääkkeiden käyttöä ei suositella lapsille ollenkaan, vaan ne voi korvata mieluummin vaikkapa lämpimällä hunajavedellä, jota voidaan käyttää liman irrottamiseen ja flunssan hoitoon lapsella yhdestä ikävuodesta eteenpäin. Sen sijaan esimerkiksi höyryhengityksen hyödyistä flunssan hoidossa ei ole saatu ainakaan tieteellistä näyttöä.
Yllättävää kyllä, lämpimän höyryn sijaan apua oireisiin voikin tuoda viileä ulkoilma. Niemisen mukaan viileän, kostean ilman hengittäminen on lapsellekin hyvä ensiapu, joten flunssainen pieni lapsi kannattaa viedä vanhemman sylissä pystyasennossa avonaisen ikkunaisen ääreen tai ulkoilmaan hengittelemään, Nieminen ohjeistaa. Apua hakkaavana yskänä ilmenevään kurkunpäätulehdukseen voi viileinä syysöinä tuoda se, että lapsen huoneen ikkuna jätetään yöksi hieman raolleen, jotta viileä, kostea ulkoilma pääsee sisään.
Milloin lääkäriin?
Lapsen flunssa paranee yleensä itsestään reilun viikon kuluessa, ja esimerkiksi kuumeilua voi omahoitona lievittää tulehduskipulääkkeillä. Mitään koko sairauden lopettavaa lääkehoitoa flunssaan ei ole toistaiseksi keksitty, vaan hoito keskittyy aina vain oireiden lievittämiseen.
Joskus kuume voi aiheuttaa lapsella kuumekouristuksen, joka näyttää ulospäin hyvin samalta kuin esimerkiksi epilepsiaan liittyvät kouristukset eikä se voi jäädä huomaamatta paikallaolijoilta. Lapsi saattaa Niemisen mukaan vetää itsensä kaarelle samalla, kun silmät kääntyvät ylösalaisin ja yläraajat alkavat nykiä symmetrisesti. Mikäli tilanne ei laukea nopeasti. kannattaa paikalle tilata ambulanssi, ja vaikka kohtaus menisikin ohi, kannattaa vanhempien silti olla yhteydessä terveydenhuollon ammattilaisiin saadakseen lisäohjeita.
Muita syitä viedä flunssainen lapsi lääkärin arvioitavaksi ovat jatkuvat kivut ja jatkuva yöheräily, flunssan pitkittyminen yli kahden viikon mittaiseksi, kuumeen kestäminen pidempään kuin viisi vuorokautta, lapsen hengityksen muuttuminen tiheäksi tai puuskuttavaksi, hengitykseen liittyvä selvä vinkuna sekä se, että lapsen silmät alkavat rähmiä.
Olennaisinta on arvioida lapsen yleisvointia: jos lapsi on todella uupunut ja yleisvointi selvästi heikentynyt, kannattaa lapsi aina viedä terveysalan ammattilaisten arvioitavaksi.
Lähteet: Iltalehti, Terveyskirjasto, Terve
Teksti: Petra
