Vaikka korona on yhä olemassa, ei se vaikuta arkeen samalla tavalla kuin pandemian alussa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n johtamassa hankkeessa on nyt selvitetty koronakriisin vaikutuksia sukupuolten tasa-arvoon Suomessa.
Koronapandemian ensimmäisenä keväänä monet lasten vanhemmat joutuivat turvautumaan poikkeuksellisiin järjestelyihin, kun alle kouluikäisten lasten suositeltiin jäävän pois varhaiskasvatuksesta ja kouluikäiset lapsia siirtyi etäopetukseen. Tänä vuonna julkaistun selvityksen mukaan koronakriisi muutti vanhempien välistä työnjakoa monissa lapsiperheissä, mutta muutokset näyttävät olleen pieniä ja jääneen väliaikaisiksi.
Selvityksen mukaan lapsenhoitovastuuta kasautui koronan aikana toisissa perheissä aiempaa enemmän äideille, toisissa isille, kerrotaan THL:n tiedotteessa. Vaikka osassa perheistä isät ottivat tavallista enemmän vastuuta lastenhoidosta, koronakriisi näytti silti heikentävän etenkin äitien hyvinvointia.
THL:n mukaan äidit kokivat ensimmäisenä koronavuonna isiä useammin yksinäisyyttä ja jaksamisen ongelmia vauvaperhevaiheessa. Myös ansiotyön ja varhaiskasvatusikäisten lasten hoidon yhteensovittaminen kuormitti yleisemmin äitejä, joskin sukupuolten väliset erot tasoittuivat ensimmäisen koronakevään poikkeusolojen jälkeen.
Koronakriisi toi entistä selvemmin esiin vanhemmuuden vastuiden epätasaisen jakautumisen naisten ja miesten välillä.
“Äideille on kasaantunut hoivavastuuta myös korona-aikana, vaikka myönteistä oli, että perinteisessä sukupuolten välisessä työnjaossa näkyi myös murtumia”, THL:n erikoistutkija Johanna Närvi sanoo tiedotteessa.
Vaikutukset äitien hyvinvointiin huomioita koronakriisin jälkihoidossa
THL:n mukaan koronapandemian kielteiset seuraukset äitien kuormittumiselle ja työmarkkina-asemalle eivät kuitenkaan Suomessa olleet yhtä rajuja kuin maissa, joissa päiväkotien ja koulujen sulkutoimet kestivät pitkään ja olivat kokonaisvaltaisempia.
“Meillä vahvaan hyvinvointivaltioon kuuluvat sosiaaliturva ja varhaiskasvatusjärjestelmä tukivat lapsiperheitä verraten hyvin myös kriisin aikana. Äideille kertyneet mahdollisesti pidempiaikaiset hyvinvoinnin vajeet ja palveluntarpeet pitää kuitenkin ottaa huomioon koronakriisin jälkihoidossa”, Närvi toteaa.
Selvityksessä tutkittiin myös Kelan rekisteritietoja, joiden mukaan alle kolmevuotiaiden lasten äidit sekä myös isät käyttivät jonkin verran aiempaa yleisemmin ja pidempään kotihoidon tukea juuri keväällä 2020. THL:n tiedotteen mukaan ilmiö näkyy etenkin Uudellamaalla asuvilla perheillä.
“Näyttää siltä, että kotihoidon tuki tarjosi osalle perheistä sopivan tavan järjestää lastenhoito, kun julkisia palveluja rajoitettiin keväällä 2020. Olemassa olevan tukimuodon tuttuus ja tässä mielessä notkeus palveli perheitä akuutissa kriisitilanteessa”, Kelan erikoistutkija Miia Saarikallio-Torp kertoo.
Erikoistutkijan mukaan vaikka kotihoidon tukea käyttää hyvin pieni joukko isiä, kasvoi isien kotihoidon tuen käyttö ensimmäisenä koronavuonna jopa suhteellisesti hieman enemmän kuin äideillä. Kun poikkeusolojen aikaisista suosituksista pitää lapset kotona luovuttiin, kotihoidon tuen käyttö sekä äideillä että isillä palasi aiemman kaltaiseksi.
Teksti: Miia
