Joskus ensimmäisen lapsen kanssa kaikki sujuu kuin tanssi vain, mutta toisen kanssa pienetkin asiat tuntuvat vaikeilta ja raivokohtaukset saattavat olla päivittäisiä. Mistä johtuu, että jotkut lapset ovat haastavampia kuin toiset ja voiko kasvatustavoilla tähän vaikuttaa?
Parents- sivustolla kerrotaan vanhemmista, joiden ensimmäinen lapsi oli hyvin kiltti ja helppohoitoinen. Tytär nukkui hyvin ja hänen kanssa kaikki sujui kuin suoraan oppikirjasta. Vanhemmat olivat onnellisia ja ylpeitä ja ajattelivat, että lapsen helppous johtui heidän taidoistaan vanhempana. Toisen lapsen syntymä kuitenkin muutti kaiken ja sai ruusunpunaiset lasit tipahtamaan vanhempien silmiltä.
Kolme vuotta ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen perheeseen syntyi toinen tytär. Pikkusisarus oli täysin erilainen kuin isosiskonsa. Esimerkiksi nukkumaanmeno oli hänen kanssaan aina hyvin vaikeaa eikä hänen ollut helppo rauhoittua iltaisin. Kävelemään opittuaan pikkusisar alkoi kiipeillä keittiön pöydille aiheuttaen useita vaaratilanteita esimerkiksi silloin, kun uuni tai hella oli kuumana. Pikkusisar myös vihasi aamuvalmisteluja ja kiukutteli ja sai raivokohtauksia, kun häntä puettiin tai tehtiin muita aamutoimia.
Vanhemmat yrittivät kaikkia samoja kasvatuskikkoja, joita he olivat käyttäneet niin menestyksekkäästi ensimmäisen lapsensa kanssa. Mikään näistä ei kuitenkaan toiminut pikkusisaruksen kanssa. Tekivät vanhemmat mitä tahansa, mikään ei tuntunut motivoivan lasta muuttamaan käyttäytymistään paremmaksi.
Yhä tänä päivänäkin vanhemmat kertovat sisarusten olevan kuin yö ja päivä. Erot sisarusten käyttäytymisessä ovat vaikuttaneet siihen, kuinka vanhemmat heitä kohtelevat. Vanhemmat myöntävät, että he antavat välillä periksi nuoremmalle lapselleen, koska haluavat välttää tämän raivokohtauksia. He ovat myös alkaneet vältellä yhdessä perheenä liikkumista sellaisissa tilanteissa, jotka saattavat laukaista tyttären raivokohtauksia.
Perheenäiti kertoo, että hän on yleensä ystävällinen ja rakastava nuorempaa lastaan kohtaan, mutta toisinaan hän ei voi mitään sille, että hänen pinnassa palaa. Tällöin hän kertoo aina kokevansa huonoa omaatuntoa ja hän myös pelkää, että vanhemman maltinmenetys osaltaan vahvistaa lapsen huonoa käytöstä. Kärsivällisyys ja johdonmukaisuus eivät kuitenkaan yksinkertaisesti aina onnistu, jos lapsi on äärimmäisen ärsyttävällä päällä. Tällainen tilanne on varmasti tuttu jokaiselle vanhemmalle.
Parents- sivustolla kerrotaan Harvardissa tehdystä tutkimuksesta, jonka mukaan lapsen temperamentti hänen syntyessään ennustaa varsin hyvin, millainen temperamentti hänellä tulee olemaan aikuiseksi kasvettuaan. Toisilla lapsilla on jo syntyessään reaktiivisempi temperamentti. Vanhemmat ja läheiset saattavat käyttää tällaisista lapsista diplomaattisen kohteliasta ilmaisua “työläs”.
Lohduttavaa on, että perimä ei yksin määritä sitä, millainen lapsesta kasvaa aikuisena. Vanhempien toiminnalla ja kasvatuksella on suuri vaikutus siihen, millainen ihminen pienestä vastasyntyneestä kehittyy. Vaikka lapsen kanssa saattaa välillä olla vaikeaa, kärsivällinen, rakastava ja johdonmukainen ote kasvatuksessa kantaa usein pidemmän päälle parasta hedelmää.
Lähde: Parents
Teksti: Sonja
