Monissa kulttuureissa lapset nukkuvat yhdessä muiden perheenjäsenten kanssa. Länsimaissa lapset kuitenkin useimmiten nukkuvat yksin. Kuinka pelokasta lasta voi rohkaista nukkumaan omassa huoneessa?
Metsästäjä-keräilijä-aikakaudella lapsen jättäminen yksin yöllä olisi ollut lapselle hyvin vaarallista. Pelon yksinjäämisestä pimeässä uskotaan osittain kehittyneen tästä syystä. Jos ja kun lapsi pelkää yksinjäämistä, se saa hänet pysyttelemään tiiviisti vanhemman lähellä ja siten paremmassa turvassa.
Tutkimuksissa on havaittu, että taaperot, jotka nukkuvat vanhempiensa kanssa, kärsivät harvemmin painajaisista myöhempinä elinvuosinaan verrattuna sellaisiin lapsiin, jotka ovat nukkuneet yksin pienestä pitäen. Tulokset eivät kuitenkaan ole täysin yksiselitteisiä, sillä vanhempien vieressä nukkumisen lisäksi myös muut tekijät saattavat vaikuttaa asiaan.
Parenting Science -sivustolla listattiin tekniikoita, joiden avulla lapsen painajaisia ja eroahdistusta voi vähentää.
Lapselle voi painottaa, että hän näkee isän tai äidin uudelleen hyvin pian, eikä ero kestä kauaa. Tämä edellyttää, että lapsi on jo hiukan vanhempi ja hänen aikakäsityksensä on kehittynyt. Myös tunnereaktioiden hallitsemisen harjoittelu auttaa lasta käsittelemään painajaisia. Kykyä rationaaliseen ajatteluun kannattaa myös harjoitella yhdessä pienestä pitäen (“lattialla oleva kasa vaatteita saattaa näyttää hirviöltä, mutta on kuitenkin vain kasa vaatteita”).
Lapsen temperamentti vaikuttaa hänen kykyynsä käsitellä pelkoaan. Toiset lapset ovat luonnostaan arempia kuin toiset. Aralle lapselle yksin nukkuminen voi olla hyvin haastavaa.
Kuinka lasta voi auttaa pääsemään pelostaan?
Monet kasvatusoppaat kehottavat jättämään lapsen yksin huutamaan huoneeseensa. Pienillä lapsilla ei kuitenkaan vielä ole työkaluja ymmärtää syitä hylkäämiseen ja jäsentää pelkotilojaan. Tästä syystä yksin jättäminen ja lapsen kutsuhuutoihin reagoimattomuus saattavat vain vahvistaa lapsen epävarmuutta isompana. Yksin jättämisen sijaan lapselle voi puhua todellisuuden ja kuvitelman eroista ja auttaa häntä pikkuhiljaa sisäistämään näitä tärkeitä käsitteitä (olettaen, että lapsi on sen ikäinen, että hän ymmärtää jo puhetta).
Pyri selvittämään, kärsiikö lapsi päiväsaikaan stressistä tai ahdistuksesta. Onko kaikki hyvin koulussa tai hoitopaikassa? Päiväsaikaisen ahdistuksen on havaittu lisäävän painajaisten ja pelkotilojen todennäköisyyttä yöaikaan. Vältä pelottavia tai jännittäviä lastenohjelmia ja kuvia. Lapsi muistaa nämä pitkään ja muistikuvat saattavat lisätä pelkoa yöllä.
Kosketuksella on suuri voima. Silitä lastasi illalla hänen mennessään nukkumaan ja lukiessasi hänelle iltasatua. Tarjoa lapselle myös pehmeää unilelua ja selitä, että jos häntä jännittää, lelua voi halata.
Muista olla kärsivällinen. Lapsi ei voi pelolleen mitään. Vanhemman ärtyminen ja turhautuminen vain voimistaa lapsen pelkotilaa. Kun lapsi herää painajaiseen ja herättää sinutkin, selitä joka kerralla johdonmukaisen selkeästi, että paha uni ei ollut todellinen ja että pelkoon ei ole syytä. Ajan kanssa painajaiset väistyvät useimpien lasten kohdalla, kun lapsen kyky itsenäiseen loogiseen ajatteluun vahvistuu.
Lähde ja lisätietoa: Parenting Science
Teksti: Sonja
