Useissa tutkimuksissa on todettu, että jatkuva näyttöjen tuijottaminen ei tee ihmiselle hyvää. Erityisen tarkkana on oltava lasten kohdalla, koska liiallinen ruutuaika on heille monin tavoin haitallista. Kokonaan ruutuaikaa ei tarvitse kieltää, mutta pelisääntöjä on hyvä olla.
Minkälaisiin asioihin vanhempien kannattaa kiinnittää huomiota lasten ruutuajan kanssa? Tätä varmasti pohtii moni vanhempi ja onneksi ruutuaikaan liittyen on tarjolla lukuisia vinkkejä ja neuvoja asiantuntijoilta. Käytännön kokemukset ja vinkit voivat olla erityisen hyödyllisiä. Terveystalon psykologit ovatkin kertoneet, millaisia periaatteita he itse pyrkivät noudattamaan lastensa ruutuaikojen kanssa.
Psykologi ja psykoterapeutti Tania Virintielle tärkein periaate lasten laitteiden käyttöön on, että hankalista tunteista harjoitellaan selviämään ilman ruutuja. Virintie pitää lastensa kanssa kiinni siitä, että ruutua ei käytetä tunteiden säätelyn välineenä.
”Jos lapset ovat levottomia tai turhautuneita, ratkaisemme tilanteen yhdessä jollakin muulla tavalla kuin ruudun avulla. Meidän kaikkien on opittava tulemaan toimeen omien tunteidemme kanssa ja löytämään terveitä tapoja tunteiden säätelyyn”, hän kertoo Terveystalon tiedotteessa.
Virintie haluaa suojella kaksi- ja viisivuotiaita lapsiaan liiallisen ruutuajan aiheuttamalta hermostuneelta ololta. Ohjelmien määrän rajaamisen lisäksi hän valitsee lasten katseltavaksi ohjelmia, jotka eivät ole liian nopeatempoisia ja stimuloivia. Tällaisten vaikutusten rajaamisella on vaikutuksia myös muihin kuin lasten mielialaan.
”Levottomuutta aiheuttavien asioiden rajaaminen tukee samalla koko perheen hyvinvointia ja myönteistä ilmapiiriä”, Virintie kuvailee.
Some on lasten maailma, josta on syytä olla kiinnostunut
Psykologi ja kouluttajapsykoterapeutti Katri Laine pyrkii lähestymään ruutuaikaa yksittäisten sääntöjen sijaan kokonaisuutena. Laine pitää yleisperiaatteena sitä, että päivän aikana on tehtävä monia asioita.
”Esimerkiksi läksyt on hoidettava, harrastuksiin on mentävä ja ulkona on käytävä, jos on ollut koko päivän sisällä. Kiinnitän päivittäin huomiota myös yhdessä vietettyyn aikaan: se voi olla juttelua, pelailua, leivontaa, milloin mitäkin”, kahden teini-ikäisen lapsen äiti sanoo Terveystalon tiedotteessa.
Osa kokonaisuutta on se, että Laine pyrkii ottamaan huomioon sosiaaliset tarpeet, joita lapsilla liittyy ruutuihin. Hän muistuttaa, että lasten somessa viestit kulkevat tiuhaan ja pelatessa he juttelevat kavereiden kanssa; se on nykyään nuorten tapa olla yhdessä, heidän maailmaansa, ja vanhemman kannattaa olla tästä maailmasta kiinnostunut.
”Kun lapsi vaikka näyttää innoissaan hyviä edittejä Tiktokista, tiedostan ammattilaisena, kuinka tärkeää siitä on olla kiinnostunut. Uskon, että tämä asenne myös madaltaa lapselle kynnystä tulla kertomaan, kun somessa tulee vastaan jotain ikävää”, Laine toteaa.
Ruutuaika puheeksi kotona
Laine nostaa esiin myös seikan, jota moni vanhempi ei välttämättä tule ajatelleeksi: aikuisten kaksinaismoralismi laitteisiin liittyvissä asioissa.
”Mehän olemme ruudut kotiin ja lasten käyttöön hankkineet, ja olemme itsekin laitteissa kiinni. Samaan aikaan sitten motkotamme lapsille, että ruudulla olo on vääränlaista tekemistä. Yritän itse kiinnittää huomiota tällaiseen kaksoisviestintään”, psykologi kertoo.
Laine kannustaa myös siihen, että vanhemmat aktivoisivat nuoria itsekin miettimään, mitä mieltä he ovat ruutujen käytöstään.
”Teimme kerran viikon ajalle kalenterit, joihin lapset merkkasivat joka päivälle, mihin kaikkeen heidän aikansa menee. Sen pohjalta keskustelimme, mitä lapset itse ajattelevat siitä, kuinka paljon heillä menee aikaa ruuduilla ja kuinka paljon muihin asioihin”, hän vinkkaa.
Voit lukea psykologien ajatuksia ruutuajasta lisää myös Terveystalon sivuilta.
Teksti: Miia
