Keskossyntymä eli syntyminen ennen raskausviikkoa 37 voi heijastua niin henkilön kehitykseen kuin myöhempään terveyteen. Uudessa Turun ja Oulun yliopistojen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sekä Norjan teknis-luonnontieteellisen yliopiston (NTNU) yhteistutkimuksessa on tehty uusia havaintoja keskosten myöhemmästä terveydestä.
Nuoruusiän monisairastavuus on yleisempää keskosina syntyneillä nuorilla kuin täysiaikaisina syntyneillä nuorilla. Monisairastavuus tarkoittaa sitä, että samalla henkilöllä on useampi krooninen sairaus tai vamma.
Ennen raskausviikkoa 28, eli erittäin ennenaikaisina syntyneillä monisairastavuuden riski oli kaikista suurin. Lisäksi nuoruusiän monisairastavuuden havaittiin olevan hieman yleisempää varhain täysiaikaisena (viikoilla 37-38) syntyneillä kuin täysiaikaisina syntyneillä.
Tutkimuksessa käytettiin väestönlaajuisia aineistoja sekä Suomesta että Norjasta. Suomalaisessa aineistossa kahdesta ennenaikaiseen syntymään liittyvästä sairaudesta koostuvan monisairastavuuden riski oli 4,6 prosenttia ennenaikaisesti syntyneillä ja 1,9 prosenttia täysiaikaisesti syntyneillä 10–18 vuoden iässä.
”Tutkimustulostemme perusteella ennenaikainen syntymä on vahva riskitekijä nuoruusiän monisairastavuudelle”, vastaava tutkija Katriina Heikkilä Turun yliopistosta kertoo ja lisää:
”Arvioimme, että keskossyntymä selittää 9 prosenttia kahdesta sairaudesta koostuvasta monisairastavuudesta ja jopa 23 prosenttia sellaisesta monisairastavuudesta, joka koostuu neljästä sairaudesta.”
Merkittävää uutta tietoa
Terveydenhuollon ammattilaiset kohtaavat nyt ja tulevaisuudessa kasvavan määrän lapsia, nuoria ja nuoria aikuisia, joilla on keskostausta. Suomessa hieman alle 6 prosenttia ja maailmanlaajuisesti noin 10 prosenttia väestöstä syntyy ennenaikaisesti ja terveydenhuollon kehityksen myötä yhä suurempi määrä keskosista jää henkiin.
Monisairastavuuden tutkimus on tähän saakka keskittynyt vanhuusiän sairauksien yhteisesiintyvyyteen. Nuorten monisairastavuutta ja sen riskitekijöitä tunnetaan heikosti, ja uudet tutkimustulokset tarjoavatkin merkittävää uutta tietoa.
”Terveydenhuollon ammattilaisten olisi hyödyllistä tietää varhaislapsuuteen liittyvistä tekijöistä, kuten keskosuudesta, hoitaessaan nuoria, joilla on jokin krooninen sairaus. Tällöin olisi mahdollista tavallista valppaammin selvittää, voisiko oireita selittää myös jokin muu krooninen sairaus”, professori Eero Kajantie Oulun yliopistosta toteaa.
Tutkimuksen tuloksia eivät selittäneet sellaiset keskosuuteen ja monisairastavuuteen mahdollisesti liittyvät tekijät, kuten äidin ikä, vanhempien sosioekonominen asema, raskauteen liittyvät häiriöt tai äidin tupakointi raskauden aikana. Tutkimus on julkaistu The Lancet Public Health -lehdessä.
Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että pikkukeskosuus vaikuttaa lapsen kehitykseen vielä nuoruusiässäkin. Lisäksi on havaittu, että keskosilla on enemmän keuhkosairauksia myöhemmällä iällä. Vanhemmat voivat tukea keskosvauvan kehitystä laulamalla hänelle, sillä tutkimuksen mukaan se tekee vauvalle hyvää.
Teksti: Miia
