Teksti: Anna-Leena
Valtaosa vanhemmista on vakuuttuneita siitä, että oman lapsen liikkuminen on riittävää. Helsinki liikkuu-sivuston mukaan todellisuudessa kuitenkin vain 10-20 % alle kouluikäisistä liikkuu tarpeeksi.
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisusta selviää, että liikunnalla tarkoitetaan ”kaikkea lapsen elämään kuuluvaa, kuormittavuudeltaan eritasoista liikuntaa, kuten leikkimistä, touhuamista sisällä ja ulkona, kotiaskareita, ulkoilua ja retkeilyä sekä ohjattuja liikuntatuokioita”. Alle kouluikäisen lapsen tulisi liikkua vähintään kolme tuntia päivässä.
Liikunnan määrä riippuu aikuisen valinnoista
Julkaisu paljastaa, että vaikka jopa 80 prosenttia alle kouluikäisistä liikkuu liian vähän suosituksiin nähden, suurin osa vanhemmista on vakuuttuneita siitä, että omat lapset liikkuvat riittävästi. Helsinki liikkuu-sivuston artikkelissa Jyväskylän yliopiston lasten liikuntakasvatuksen dosentti Arja Sääkslahti kertoo, että syy tähän voi olla siinä, että vanhemman näkökulmasta lapsi tuntuu olevan jatkuvasti liikkeessä, vaikka näin ei todellisuudessa olisikaan.
Siinä missä 20 vuotta sitten lasten päivät kuluivat pihalla lumilinnoja rakentaen, puissa kiipeillen ja hyppynarua hypäten, digilaitteilla on nykyään suuri rooli lasten arjessa. Kasvaneen ruutuajan määrä näkyy fyysisen aktiivisuuden määrän ja laadun laskussa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisussa kuitenkin muistutetaan, että myös aikuisten valinnoilla on suuri rooli siinä, kuinka paljon pienet lapset liikkuvat arjessa. Esimerkiksi kasvaneet välimatkat kodin ja päiväkodin, tai leikki- ja harrastuspaikkojen välillä tarkoittavat autossa tai rattaissa istumista. Myös se, että nykyvanhempien arkea varjostaa jatkuva kiire, tarkoittaa sitä, että paikasta A paikkaan B on päästävä mahdollisimman nopeasti. Ei ole aikaa kävellä jatkuvasti pysähtelevän taaperon tahtiin, vaan lapsi kulkee rattaissa istuen.
Liikunnallinen elämäntapa alkaa kehittyä jo varhain, mistä syystä liikkumisen aloittamista ei kannata lykätä. Samoin kuten esimerkiksi ruokatottumukset, lapsi oppii mallin myös liikunnallisesta elämäntyylistä kotoaan vanhemmiltaan. Harvemmin perheessä, jossa kukaan ei harrasta liikuntaa ja kaikki välimatkat kuljetaan autolla, lapsi innostuu itse liikkumaan. Kun taas perhe ulkoilee ja liikkuu yhdessä, liikunnan harrastamisesta muodostuu tapa. Lapsuudessa opittu liikunnallinen elämäntapa seuraa hyvin suurella todennäköisyydellä lasta koko loppu elämän, muistutetaan julkaisussa.
Liikkuuko oma lapseni riittävästi?
Riittävä liikunta vaikuttaa lapsen hyvinvointiin kokonaisvaltaisesti. Vanhempi voi arvioida sitä, liikkuuko oma lapsi tarpeeksi, tarkkailemalla kolmea yksinkertaista asiaa, kertoo Sääkslaksi Helsinki-liikkuu sivustolla.
- Onko lapsella energiaa puuhailla ja tehdä erinäköisiä asioita?
- Onko lapsella nälkä ruoka-aikoina?
- Nukahtaako lapsi illalla ilman suurempia vaikeuksia ja maistuuko uni yöllä?
Liikkuminen on lapselle luonnollista ja lapsen kannattaakin antaa kiipeillä, hyppiä, tanssia, juosta ja leikkiä aina kun mahdollista. Liikunnan määrää arjessa on mahdollista lisätä pienillä valinnoilla ja muutoksilla.
Kuuluuko liikunta teidän arkeenne? Minkälaista liikuntaa teillä harrastetaan?
