Ihminen on helposti hämättävissä jopa viininmaistelussa. Kalliiksi uskottu viini maistuu helposti paljon paremmalta kuin halpa viini. Tutkijat ovat kuitenkin huomanneet, että hintalapun puute tasoittaa mielipide-eroja.
Kerrotaan, että vuonna 2002 New Yorkin Balthazar-ravintolaan saapui seurue bisnesmiehiä, jotka tilasivat pullon paikan kalleinta viiniä. Vuosikerran 1989 Chateau Mouton Rothschild -punaviinipullon hinta oli suolaiset 2 000 dollaria. Kun viini oli asianmukaisesti dekantoitu, joukon viiniasiantuntijaksi itsensä nimennyt herra pyöräytti juomaa lasissaan ja otti siemauksen. Maistaja alkoi ylistää juoman puhtautta ja mahtavia makuja.
Seurueella ei ollut hajuakaan siitä, että pöytään oli vahingossa tuotu ravintolan tavallinen ja halpa punaviini. Tarina vahvistaa tutkimuksia, jotka kertovat havainnoista viininautinnon ja hintauskomusten välillä, kertoo Science Alert -julkaisu.
Kun psykologian osasto järjesti viinimaistajaiset…
Food Quality and Preference -tiedejulkaisu kertoo sveitsiläisen Baselin yliopiston avoimesta tapahtumasta, jonka yhteydessä psykologian osasto järjesti viininmaistajaiset.
Paikalle kutsuttiin 140 vierasta, joista kukin oli omassa pöydässään, eikä maistelun aikana saanut keskustella muiden kanssa. Jokaiseen pöytään jaettiin kuusi pientä lasillista punaviiniä, joita pöytäseurueen jäsenet maistelivat. Viininmaistajien tehtävänä oli arvioida eri viinien makua ja intensiteettiä.
Kolmessa lasissa oli viinejä, joiden hinta ei ollut esillä. Kolmessa lasissa taas oli hintalappu, jonka mukaan viini oli edullista, keskihintaista tai kallista. Osassa viineistä ilmoitettu hinta oli neljä kertaa oikeaa hintaa korkeampi tai matalampi. Viinit, joiden hinta ei ollut esillä, arvioitiin yhtä miellyttäviksi riippumatta viinien hintaluokista. Sen sijaan halvoista viineistä nautittiin sitä enemmän, mitä kalliimmaksi niitä luultiin.
Asiaa on aiemmin tutkittu myös pään magneettikuvausten avulla. Todellista kalliimmaksi luullun viinin aiheuttama nautinto lisää aktiivisuutta aivokuoren osassa, jonka uskotaan viestivän koetusta mielihyvästä. Tutkimukset auttavat ymmärtämään mainonnan merkitystä ihmisen mielihyväaistimuksiin.
– Halvin viini arvioitiin miellyttävimmäksi, kun se esiteltiin nelinkertaisella hinnalla verrattuna sen todelliseen vähittäishintaan. Vaikutusta ei havaittu, kun kalliin viinin hintalappua alennettiin nelinkertaisesti, tutkijat kertovat.
Eli ensi kerralla, kun teet illanistujaisiin boolia tai tarjoat viiniä, mieti tarkkaan miten tuot juoman hinnan esille.
