Ihmiset suuttuvat helposti, jos kokevat, että heitä kohdellaan epäkunnioittavasti. Huonoa kohtelua ei toki tarvitsekaan sietää. Joskus asiaan voi kuitenkin olla syynä jokin muu kuin pelkkä piittaamattomuus tai epäkunnioitus toisia kohtaan. Ennen kuin näyttää turhautumisensa, kannattaa pysähtyä miettimään, voiko tilanteeseen vaikuttaa myös sellaisia tekijöitä, jotka eivät näy päällepäin.
Ärtymys voi nousta nopeasti monenlaisista syistä. Jos esimerkiksi esittää toiselle kysymyksiä tai pyyntöjä, joihin ei reagoida toivotusti tai ollenkaan, tämä voi tuntua hyvin ärsyttävältä. Usein ensireaktio on tällaisessa tilanteessa negatiivinen. On kuitenkin hyvä ottaa huomioon myös mahdollisuus, että piittaamattomalta vaikuttavan käytöksen syynä voi olla esimerkiksi sairaus tai muu haastava tilanne toisen elämässä. Nuorikin ihminen voi sairastua esimerkiksi muistisairauteen, jolloin hänen käytöksensä voi muuttua epäkohteliaaksi.
Vihaisen reaktion sijaan kannattaa puhua toiselle ensin ystävälliseen sävyyn, vaikka itseä tilanne ärsyttäisikin. Tällöin voi käydä ilmi, että ärtymykseen ei tosiasiassa ole ollut syytä. Jos heti alkuun kysyy toiselta vihaiseen sävyyn, miksi hän ei ole toiminut toivotulla tavalla, toinen osapuoli voi puolustautua aggressiivisesti, jolloin lopputuloksena molemmat suuttuvat enemmän.
Väärinkäsitykset ovat usein syynä siihen, että tilanteet eskaloituvat
Ihmiset usein suuttuvat ja loukkaantuvat toisilleen tietämättä todellisia syitä, jotka ovat saaneet toisen ihmisen käyttäytymään tietyllä tavalla. Tällaisia väärinkäsityksiä tapahtuu jatkuvasti parisuhteissa ja muissa ihmissuhteissa. Käytännössä kaikkialla, missä on ihmisiä, jotka ovat tekemisissä toistensa kanssa, esiintyy tämän tästä väärinkäsityksiä. Väärinymmärryksiltä tuskin koskaan voi siis täysin välttyä. Ratkaisevaa on, kuinka tällaisiin tilanteisiin suhtautuu.
On helppoa antaa itsensä antautua ärtymyksen ja raivon valtaan
Jos itsekseen hautoo ärsyttävää asiaa, asia helposti ottaa “lisäkierroksia” ja ärtymys kasvaa entisestään, vaikka mikään ulkoinen tekijä ei antaisi tähän syytä. Jos sen sijaan yrittää ymmärtää mahdollisia syitä, jotka ovat voineet vaikuttaa siihen, että toinen ihminen on toiminut tai reagoinut tietyllä tavalla, on mahdollista oppia suhtautumaan tällaisiin tilanteisiin kärsivällisemmin.
Jos lopulta ilmeneekin, että toinen on tarkoituksella ollut ilkeä ja piittaamaton eikä ole kysymys väärinkäsityksestä, on ärtymys toki oikeutettua. Kannattaa kuitenkin odottaa, että asioiden todelliset syyt selkiintyvät, ennen kuin puhuu toiselle negatiiviseen sävyyn. Negatiivisuus usein herättää vain lisää negatiivisuutta eikä auta saavuttamaan toivottuja päämääriä.
Oma rauhallisuus rahoittaa usein toistakin
Rakentava lähestymistapa on usein paljon tehokkaampi vaihtoehto kuin suuttuminen. Jos itse on rauhallinen, usein toinen osapuoli kykenee vastaanottamaan tietoa paremmin sekä pystyy kenties näkemään virheensä ja oppimaan niistä. Jos ihminen kohtaa haukkumista ja arvostelua, vaistomainen reaktio usein on puolustautuminen ja aggressiivinen vastahyökkäys. Siksi asiallinen lähestymistapa on lähes aina tehokkain vaihtoehto, jos haluaa saada toisen ymmärtämään oman näkökannan.
Kun opettaa itsensä suhtautumaan rauhallisesti toisten ihmisten välillä odottamattomiin toimintatapoihin, pääsee itsekin helpommalla, kun ei tarvitse kuluttaa henkisiä voimavarojaan ärtymyksen ja vihan tunteisiin.
