Vanhempi ja lapsi elävät usein niin läheistä elämää, että molempien henkinen hyvinvointi väistämättä vaikuttaa toiseen voimakkaasti. Jos toinen voi huonosti, se heijastuu myös toiseen. Lapsen kehityksen kannalta vanhemman henkisellä hyvinvoinnilla on hyvin suuri merkitys.
Jos vanhempi voi huonosti, usein tämä heijastuu myös lapseen. Sama toimii myös toiseen suuntaan. Jos vanhempi voi henkisesti hyvin, hänen lapsensakin usein ovat onnellisempia ja henkisesti tasapainoisempia. Hyvinvoivien vanhempien lasten elämänlaatu on usein monilla mittareilla tarkasteltuna keskimääräistä parempaa ja he pärjäävät hyvin koulussa ja muissa sosiaalisissa ympyröissä.
Henkinen hyvinvointi lapsuuden aikana on tärkeää lapsen tulevaisuuden kannalta. Kasvettuaan vanhemmaksi lapsi tulee kohtaamaan monenlaisia haasteita aikuisten maailmassa. Sosiaalinen kanssakäyminen aikuisten yhteiskunnassa edellyttää monenlaisia taitoja, joiden olemassaoloon aikuinen ei välttämättä kiinnitä huomiota, koska näiden taitojen käyttö on usein pitkälti automatisoitunutta.
Sosiaalisesti taitava aikuinen osaa ottaa huomioon muiden ihmisten tunteet ja sopeuttaa omaa käyttäytymistään kulloisenkin tilanteen mukaan. Hän osaa myös suhtautua oikealla tavalla elämässä väistämättä silloin tällöin vastaan tuleviin pettymyksiin ja epäonnistumisiin, eikä anna näiden musertaa itseään. Tällaiset taidot usein edellyttävät, että ihminen voi henkisesti hyvin, kokee hallitsevansa elämäänsä ja on tasapainossa itsensä kanssa. Stressaantuneena on monesti vaikeaa ottaa ympäristöään niin paljon huomioon, koska suurin osa energiasta kuuluu omassa vaikeassa elämäntilanteessa selviytymiseen.
Vanhemman mielenterveysongelmat heijastuvat usein myös lapseen
Lasten ja vanhempien henkinen hyvinvointi linkittyy toinen toisiinsa monin tavoin. Jos vanhemmalla on itsellään esimerkiksi mielenterveyden ongelmia, hänen saattaa olla haastavampaa huolehtia lapsestaan verrattuna sellaiseen vanhempaan, jolla ei ole vastaavia ongelmia.
Vanhemman huolenpidon vähäinen määrä tai heikko laatu vaikuttaa lapseen monin tavoin. Lapsi usein vaistoaa vanhemman stressin ja ahdistuksen, mikä saa hänet tuntemaan olonsa turvattomaksi ja epävarmaksi. Lapsi ei välttämättä näytä huolestumistaan tai huonoa oloaan vanhemmalle, vaan saattaa pitää negatiiviset tuntemuksensa sisällään pitkäänkin puhumatta niistä kenellekään.
Isän merkitys lapsen mielenterveydelle on yhtä tärkeä kuin äidin merkitys
Pääosa tutkimuksista on keskittynyt erityisesti äidin ja lapsen henkisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden välisiin yhteyksiin, mutta vaikka isistä ei vastaavia tutkimuksia ole tehty yhtä paljon, heidän roolinsa vaikuttaa olevan aivan yhtä tärkeä lapsen mielenterveyden kannalta.
Vanhempien ohella myös lasten elämässä vahvasti läsnäolevien muiden aikuisten henkinen hyvinvointi vaikuttaa lapseen. Onkin tärkeää tukea vanhempien ja lapsesta huolehtivien muiden aikuisten henkistä hyvinvointia, sillä tätä kautta pystytään parhaiten vaikuttamaan myös lasten henkisen hyvinvointiin ja vähentämään riskiä, että lapsi ajautuu myöhemmässä elämässään erilaisiin ongelmiin, jotka liittyvät omien tunnetilojen hallintaan.
Lähde: CDC
Teksti: Sonja
