Namusedät ovat perinteisesti olleet leikkipuistojen liepeillä tai koulumatkan varrella maleksivia epämääräisiä miehiä, joista lapsia on varoiteltu. Nykyajan namusedät ovat siirtyneet enenevässä määrin verkkoon, mutta heidän määränsä ja vaarallisuutensa ei ole vähentynyt.
Maailma on tänä päivänä hyvin erilainen kuin silloin, kun nykyiset ruuhkavuosien keskellä elävät vanhemmat olivat itse lapsia. Namusedistä varoiteltiin silloinkin. Tyypillinen namusetä oli puistossa, koulumatkalla tai kaupan ovella juttelemaan tuleva epäilyttävä setämies. Tänä päivänä namusetään törmää useimmiten verkossa ja häntä saattaa olla hyvin vaikeaa tunnistaa.
Åbo Akademin oikeuspsykologian dosentti Julia Korkman kertoo Iltasanomien haastattelussa, että nykyisin suurin osa lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista on joko osittain tai usein kokonaan toteutettu digiympäristössä. Tapaukset voivat vaihdella lievistä teoista hyvin vakaviin, voimakkaasti traumatisoiviin hyväksikäyttöihin.
Netissä tapahtunut hyväksikäyttö on lapselle yhtä haitallista kuin fyysinen hyväksikäyttö
Tutkimusten valossa vaikuttaa, että esimerkiksi oikeudessa ei välttämättä aina ymmärretä, että netissä tapahtunut hyväksikäyttö voi aiheuttaa yhtä suuret traumat kuin fyysisesti tapahtuvat teot. Vaikka fyysistä kontaktia ei ole ollut, teko voi silti olla lapselle äärimmäisen vahingollinen. Tutkimusten mukaan verkossa tapahtuva hyväksikäyttö voi olla aivan yhtä haavoittavaa kuin fyysisesti tapahtunut hyväksikäyttö.
Älylaitteet yhdistettynä lapsen hyväuskoisuuteen ja tietämättömyyteen verkon uhista mahdollistavat usein hyväksikäytön netissä. Lievimmillään verkossa ilmenevä seksuaalinen väkivalta voi olla esimerkiksi seksuaalissävytteisten kuvien ja viestien lähettämistä lapselle. Vakavammissa tapauksissa saattaa olla kyse tilanteista, joissa lasta on manipuloitu siten, että hänet on saatu tekemään itselleen erilaisia vahingoittavia tekoja ja myös kuvaamaan itseään.
Hyväksikäytöstä tulee aina kertoa
On tärkeää, että lasten kohtaamasta verkossa tapahtuvasta häirinnästä aina kerrottaisi luotettavalle aikuiselle. Oma vanhempi on usein tällainen luotettava aikuinen, jolle lapsi uskaltaa näistä asioista puhua. Mikäli lapsen tarina vanhemmasta kuulostaa hyväksikäytöltä tai sen yritykseltä, on tärkeää, että vanhempi tekee asiasta rikosilmoituksen poliisille. Ilmoittamalla hyväksikäytöstä on mahdollista suojella muita lapsia, jotka mahdollisesti tulevat kohtaamaan saman tekijän.
Murrosikäisten saattaa välillä olla hankalaa puhua vanhemmille tällaisista asioista. Jos tuntuu, että vanhemmalle ei uskalla kertoa, lapsi tai nuori voi itsekin tehdä ilmoituksen asiasta erilaisia kanavia pitkin. Tällaisia kanavia ovat esimerkiksi poliisin Nettivinkki tai Pelastakaa lapset-järjestän Nettivihje. Jotta lapsi tai nuori tietäisi näiden kanavien olemassaolosta, on hyvä, että vanhemmat ovat hänelle näistä kertoneet.
Ylipäätään on tärkeää, että kotona voitaisi avoimesti puhua lasten ja nuorten kanssa netin erilaisista vaaroista. Tällöin lapsi tai nuori osaa jo etukäteen varautua tietynlaisiin tilanteisiin, joita hän saattaa kohdata verkossa. Luottamukselliset välit vanhempiin edesauttavat ratkaisevasti siinä, että lapsi uskaltaa kertoa kotona vaikeistakin kokemistaan asioista.
Lähde: Iltasanomat
Teksti: Sonja
