Lasten ja nuorten psykiatrian lähetteet lisääntyneet hurjasti Husissa – Ylilääkäri: Lapsilta vaaditaan liikaa liian nuorina

Lasten ja nuorten psyykkinen oireilu on pahentunut ja yleistynyt entisestään lähivuosina. Etenkin lieviin mielenhäiriöihin on usein vaikea saada apua.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (Hus) on seurattu huolestuneina, kuinka yhä useampi nuori tarvitsee nykypäivänä ammattiapua ja erikoissairaanhoitoa psyykeen ongelmiin. Asiasta kertoo Potilaan Lääkärilehti. Apua tarvitaan nykyisin huomattavasti enemmän ja useammin kuin ennen, sillä esimerkiksi lastenpsykiatrian lähetteet lisääntyivät Husissa 140 prosenttia vuosina 2011-2020.

Koronapandemia pahensi tilannetta, ja nyt lasten psykiatrian lähetteiden määrä alueella on tasaantunut noin 4000:een vuodessa. Suurin osa näistä tapauksista voidaan Husin mukaan luokitella lieviksi mielenterveyden häiriöiksi – vakavia häiriöitä ja oireilua on onneksi todettu vain harvalla.

Yhä useammalla nyt syömishäiriö

Kasvua asiakasmäärissä on näkynyt myös nuorisopsykiatriassa, jossa lähetteitä tuli vuosina 2015-2020 liki 90 prosenttia enemmän, kuin aiemmin vastaavana ajanjaksona. Erityispiirteenä Husilta kerrotaan koronaan liittyvien eristysolosuhteiden lisänneen varsinkin syömishäiriöisten potilaiden määrää. Husin mukaan nuorten syömishäiriöiden määrä kasvoikin pandemia-aikana 70 prosenttia.

Tilanteen huononemiseen on useita syitä

Husin lastenp­sy­kiatrian yli­lää­kärin, linja­joh­taja Lee­na Repo­kari ja nuori­sop­sy­kiatrian yli­lää­kärin, linja­joh­taja Lau­ra Häk­kisen mukaan surulliseen kehitykselle on monia eri syitä. Yhdeksi ylilääkärit nostavat sen, että yhä nuoremmilta lapsilta vaaditaan koko aika vain enemmän yhä varhaisemmassa ikävaiheessa.

– Ylei­sesti ot­taen lap­siin ja nuo­riin kohdis­tuvat vaati­mukset yhteis­kun­nassa ovat lisään­tyneet. Jo al­le 13-vuo­tiailla kou­lu on vaati­vampaa kuin en­nen. On vä­hemmän ai­kaa va­paalle lei­kille ja ul­kona liikku­mi­selle. Tä­mä vai­kuttaa sosiaa­listen tai­tojen kehit­ty­miseen ja oman kropan hal­lintaan, he sanovat.

Lapsi ei ole pieni aikuinen

Lääkärit pitävät huolestuttavina suuntausta, jossa lapsen ja nuoren pitäisi pärjätä täysin itsenäisesti yhä aiemmin, vaikka ikää ei vielä niin hirveästi olisikaan.

– Nuoret ei­vät ole pie­niä ai­kuisia, lap­suus ei ole vie­lä ko­vin kau­kana. He tarvit­sevat ai­kuista ja ai­kuisen läs­näoloa se­kä ti­laa ke­hittyä, Häk­kinen toteaa.

Lisäksi asiantuntijat korostavat, että lapsil­lakin olisi tär­keää osata erottaa väliai­kaiset oi­reet ja rea­gointi kasvuym­pä­ristöön erilleen varsi­nai­sista mielen­ter­vey­teen liittyvistä ­häi­riöistä. Lääkäreiden mukaan positiivisena voidaan sentään pitää sitä, että stigma ja negatiivinen kaiku mielenterveyden häiriöiden ympäriltä on katoamassa. Tämä voi osaltaan näkyä niin, että yhä useampi uskaltaa puhua ongelmistaan avoimemmin ja hakea itsellee apua, jolloin myös psykiatrian lähetteitä kertyy nykyisin enemmän kuin aiemmin.

Ammattilaiset petranneet

Myös terveydenhuollossa on tapahtunut kehitystä, ja psyykeen sekä mielen häiriöt ja ongelmatilat tunnistetaan nykyään aiempaa herkemmin. Kunhan diagnooseja ei vain anneta liian heppoisin perustein ja muistetaan, että lapsi ja nuori vasta kehittyy omaksi itsekseen.

– Nuor­ten osalta voi myös ol­la ky­se medi­ka­li­saa­tiosta: tiet­ty mää­rä mie­len ailah­telua kuu­luu nuo­ruuteen, huo­mauttaa Häk­kinen.

Jo sikiöaika vaikuttaa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan lapsen mielenterveys ja psyyke kehittyvät vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Jokainen lapsi on erilainen ja erityinen, ja hänen kehitykseensä vaikuttavat omien geneettisten ja persoonaan liittyvien piirteiden lisäksi muun muassa läheiset ihmissuhteet, niiden laatu ja koko lapsen kasvuympäristö.

THL:n mukaan myös yhteiskunnassa vallitseva suvaitsevuus tai syrjivyys sekä poliittiset päätökset vaikuttavat suoraan lapsiin. Lapsen mielenterveyttä tarkasteltaessa erityisen herkiksi vaiheiksi ovat osoittautuneet sikiöaika sekä ensimmäiset elinvuodet ja taas toisaalta lapsen kasvaminen murrosikään. THL lisää, että ihmisen hyvinvointi lapsuusaikana on arvo sinänsä, eikä sen edistämistä pitäisi perustella pelkästään tulevien, mahdollisesti aikuisiässä ilmenevien (mielenterveys-)ongelmien vuoksi.

Käytöshäiriöt yleisimpiä

Tyypillisimpiä lapsilla Suomessa diagnosoituja mielenterveyden häiriöitä ovat aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö ADHD sekä käytöshäiriöt, THL kertoo. Näiden jälkeen yleisempiä syitä hakeutua hoitoon olivat ahdistuneisuushäiriöt, autismin kirjon häiriöt ja sosiaalisen vuorovaikutuksen häiriöt. Myös masennus, traumaperäinen stressihäiriö, pakko-oireet ja syömishäiriöt liittyvät usein siihen, että lapsi joudutaan ohjaamaan saamaan ammattiapua.

Palveluja tarvitaan kipeästi lisää

Husin alueella on havaittu, että perustason mielenterveyspalveluja on tarjolla liian vähän, minkä lisäksi myös hoitopolut ovat epäselviä. Esimerkiksi paikka- tai aluekohtaista vaihtelua on havaittu paljonkin, sillä kokonaisuus on huonosti organistoitu eivätkä vastuut eri toimijoiden välillä ole tarpeeksi selkeitä.

– Hoi­don tarjon­nassa on ol­lut suu­ria puut­teita. Eri­tyi­sesti lie­vempiin häi­riöihin on ol­lut vai­keaa saa­da apua, ylilääkäri Repokari toteaa.

Hänen mielestään olisikin nyt korkea aika luoda pysyviä ja yhtenäisiä toimintatapoja koko hoitoketjuun, jotta kaikki psyykkisen tuen tarvitsijat pääsisivät jatkossa tasa-arvoisesti avun piiriin riippumatta esimerkiksi siitä, missä päin lapsi tai nuori perheineen sattuu asumaan.

Läheet: Potilaan Lääkärilehti, HUS, THL

Teksti: Petra