Jokainen on varmasti kuullut lauseen, että jokainen keho on yhtä arvokas ja rakastettava. Siitä huolimatta välillä varsinkin oman vartalon hyväksyminen voi olla vaikeaa. Alemmuuden tunnetta voi aiheuttaa esimerkiksi ulkopuolelta tulevat paineet ja aiemmat kokemukset. Miten omaa kehoa voisi oppia rakastamaan ja olemaan armollinen itselleen?
Nykyaikana median välityksellä tulee monesti tunne, että vain tietynlaiset täydelliset vartalot ovat oikeanlaisia. Kun on riittävän pitkät sääret tai litteä vatsa, on täydellinen. Sellaisessa ihossa ei ole merkkiäkään selluliitista. Totuus on kuitenkin se, että monet internetissä näkyvät kuvat ovat käsiteltyjä. Kuvankäsittelyohjelmilla saa helposti aikaan monenlaisia juttuja, joiden avulla saa todellisen kuvan esitettyä erilaisena. On helppoa hiukan kaventaa vartaloa tai litistää vatsaa. Myös kasvoja saa hetkessä tehtyä omasta mielestään kauniimmiksi.
Todellisuudessa moni tavallinen ihminen painiskelee samanlaisten itsetuntoon liittyvien asioiden parissa. Jos omistaa kokovartalopeilin, voi heijastuva näkymä olla omasta mielestä epätäydellinen. Omiin silmiin voi osua esimerkiksi liian suuri nenä tai appelsiini-ihon mukanaan tuomat muhkurat. Liiallinen vääränlaisten linssien läpi peiliin katsominen voi aiheuttaa sen, että aikuinen miettii tarkemmin esimerkiksi pukeutumistaan ja millaisia vaatteita käyttää. Esimerkiksi uimarannalle lähteminen voi olla ylitsepääsemättömän vaikeaa.
Omaan vartaloon kannattaa suhtautua hyväksyvästi eikä esimerkiksi lasten kuullen kannata pohtia omassa kehossa nähtyjä epäkohtia. Kalevan kirjoituksessa herätellään asiaan pohtimalla sitä, että vanhemman kommentointi esimerkiksi omista tai muiden ihmisten vatsaröllyköistä voi aiheuttaa lapselle sen, että hän miettii onko hänenkään kehonsa riittävän hyvä. Tärkeää on kiinnittää huomiota siihen, että lapsi ei joutuisi kuulemaan negatiivista puhetta vartaloista, koska se vaikuttaa suuresti siihen, millaisena hän näkee oman kehonsa.
Todellisuus on se, että harvemmin ulkopuoliset ihmiset katsovat toisiaan vikoja etsien. Yleisempää on varmasti se, että silmiin kiinnittyy kauniita asioita, jollaisia haluaisi olevan itselläkin. Vaikka henkilön painoindeksi olisi suosituksia isompi, voi hänen hyvä itsetuntonsa ja kauneutensa olla ne asiat, jotka kiinnittävät muiden huomion ja jäävät hänestä mieleen. Jos on tapana katsoa itseä ja muita ihmisiä arvostellen, kannattaa jatkossa pyrkiä siihen, että muuttaa katselutapaansa. Vikojen etsimisen sijaan olisi hyvä miettiä, että mitä kaunista itsessä ja muissa ihmisissä on. Kauniita puolia korostamalla voi helposti saada kohotettua myös omaa heikkoa itsetuntoa.
Teksti: Liisa
