Kodin Kuvalehden lukijan kirjoitus herkän pojan äidiltä sai jälleen pohtimaan, miten etuoikeutetussa asemassa tytöt toisinaan ovat. Se sai pohtimaan myös sitä, miten usein herkkyys nähdään vieläkin heikkoutena tunnistamatta sen vahvuuksia. On kyse lahjasta, sukupuolesta riippumatta.
Lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan maailmamme tarvitsee herkkyyttä ja vanhempana kannattaakin keskittyä sen tarjoamiin hyviin puoliin, kuten empatiaan. Toki itsensä puolustaminenkin on tärkeä taito, mutta Sinkkonen ei suosittele herkän pojan karaisemista.
Kiusaamisen pelon sijaan psykiatri suosittelee vahvuuksien, kuten kauneuden tajun ja hyväntahtoisuuden huomioimista ja muistuttaa, ettei kukaan säästy ikäviltä kokemuksilta. Herkän lapsen kokemus kiusaamisesta voi tosin olla kivuliaampi.
Sinkkonen kehottaa kannustamaan lasta herkkyyteen maailman kovuudesta huolimatta ja panostamaan lapsen muidenkin vahvuuksien tukemiseen. Mieleinen harrastus saman henkisten joukossa voi esimerkiksi tarjota lapselle hänen tarvitsemiaan hyviä kokemuksia.
Onko kyse erityisherkkyydestä?
MTV:n haastatteleman psykologi Heli Heiskasen mukaan vanhemman ja lapsen välille syntyy usein haasteita, kun lapsi on erityisherkkä ja vanhempi ei. Lisäksi hän selventää, että vanhempi on voinut oppia herkkyyden häivyttämiseen.
Herkkyys on ollut sallittua vielä vähemmän ennen, eikä sitä osata arvostaa aina nykyäänkään. Heiskanen huomauttaa häivyttämisen haavoittavan lasta ja suhdetta häneen. Lapsi tulisi kohdata yksilönä, vaatimatta häneltä vanhemman omien toiveiden täyttämistä tai samaistumista itseen.
Heiskanen muistuttaa, että arviolta viidesosan hermojärjestelmä on muihin verrattuna herkempi. Erityisherkkyys ilmenee tunteiden ja aistien voimakkuutena. Kyseessä on luonnollinen ilmiö, josta ei tule, eikä edes voi pyrkiä eroon.
Mitä tulisi huomioida?
Heli Heiskanen kirjoittaa Hidasta elämää artikkelissaan ainakin toisen herkän lapsen vanhemman olevan usein itsekin erityisherkkä ominaisuuden synnynnäisyyden vuoksi. Herkkyys vahvistaa hänen mukaansa vanhemmuutta, kunhan omasta hyvinvoinnistaan muistaa huolehtia.
Psykologin mukaan erityisherkän lapsen tukemisessa on keskeistä:
- Pyrkiä ymmärtämään ja vaalimaan lapsen herkkyyttä siitä huolimatta, ettei nykyajan vallitsevat arvot usein kannusta siihen.
- Säädellä lapsen kohtaamien ärsykkeiden määrää yksilöllisyys huomioiden ja huolehtia riittävästä palautumisesta sekä levosta. Sopiva tasapaino löytyy harjoittelemalla.
- Muistaa fyysisen läheisyyden ja rutiinien sekä tutun ympäristön roolien korostuminen herkän lapsen itseluottamuksen ja turvallisuudentunteen kehittymisessä.
- Totutella uusiin asioihin lapsen tahtisesti, vaikka ne kuormittavatkin hermojärjestelmää eniten. Toistot tekevät asioista tuttuja, jonka jälkeen kuormitus vähenee.
- Huomioida, että liiallinen ärsykkeiltä suojautuminen heikentää kuormituksen sietokykyä, liiallinen altistuminen taas vahvistaa pelkoja ja ahdistusta.
Heiskasen verkkosivuilta löytyy herkkyystesti ja lapsen herkkyystesti.
Teksti: Anna
