Teksti: Anna-Leena
Monia lapsia kiehtovat vauhdikkaat ja rajut leikit. Kun painimiseen ja nujakointiin lisätään leikkipyssyt, monella vanhemmalla tulee raja vastaan. Pitäisikö pyssyleikit kieltää lapsilta kokonaan?
Vaikka vanhempia lasten leikit saattavat huolestuttaa, vanhemmuuteen ja jaksamiseen erikoistunut psykologi Keijo Tahkokallio muistuttaa Ylen sivustolla, että lapset eivät leiki sotaa, vaan taisteluja. ”Lasten leikeissä saalistetaan, voitetaan, kuollaan, mutta koetaan myös myötätunnon tunteita kun haavoitutaan”, toteaa Tahkokallio.
Pyssyleikit kauhistuttavat
Moni lapsi innostuu jossain vaiheessa lapsuuttaan pyssyleikeistä. Aikuisia lasten pyssyleikit kauhistuttavat, sillä aikuisille pyssyt ja aseet symboloivat tappamista ja toisten satuttamista. Tahkokallio huomauttaa Ylen sivustolla, että aikuiset ja lapset näkevät pyssyleikit täysin eri tavoin. Siinä missä aikuista toisen osoittelu aseella saattaa hirvittää, lapsille pyssyleikit ovat jännittäviä seikkailuleikkejä.
Lastenpsykologi Jaana Rantala on samoilla linjoilla Tahkokallion kanssa. Helsingin Sanomien artikkelissa Rantala huomauttaa, että lapsen on tärkeää antaa käsitellä vaikeitakin aiheita leikeissään. Pyssyleikkejä ei Rantalan mielestä ole syytä kieltää, sillä leikki on lapselle luonnollinen tapa käsitellä pelottavia ja ahdistavia asioita.
Oman lapsen pyssyleikit
Vanhemman voi olla vaikeaa suhtautua oman lapsen aseleikkeihin. Tuleeko lapsestani aggressiivinen hirviö, jos annan hänen leikkiä pyssyillä ja miekoilla? Kun oma lapsi paukuttelee menemään pitkin pihoja leluase kädessään, herää myös huoli siitä, mitä kaikki muut ajattelevat. Luulevatkohan he, että ihannoin väkivaltaista käytöstä ja sallin muiden satuttamisen?

Lähes jokainen on kuitenkin leikkinyt jossain vaiheessa lapsuuttaan jonkun sortin taisteluleikkejä. Metsästä löydetty keppi toimi miekkana, etusormi ja peukalo pyssynä. Vesisodassa tähtäiltiin aseilla ja kasteltiin kavereita. Rosvo ja poliisi-leikeissä hyvikset jahtasivat pahiksia. Välillä ammuskeltiin villisti ja osumaa saanut joutui hetkeksi pois pelistä.
Pyssyleikeissä otettiin toisia kiinni, piilouduttiin sydän pamppaillen roskakatoksen taakse ja yritettiin väistellä vihollista. Hyvin harvoin leikeissä satutettiin ketään tai leikittiin oikeasti kenenkään tappamista. Pikemminkin kilpailtiin siitä, kenellä on nopeimmat refleksit.
Tahkokallio huomauttaa Mutsimedia-sivuston artikkelissa, että pyssyleikeissä, kuten monissa muissakin leikeissä, tarvitaan aikuista, joka opastaa ja ohjaa lapsia. Vaikka aseleikkejä ei ole syytä kokonaan kieltää, ne eivät myöskään toimi niin, että lapset saisivat tehdä mitä vain tai leikkiä pyssyillä miten huvittaa.

Jos lapsen käytös ei ole aggressiivista, eikä tarkoituksena ole muiden tahallinen satuttaminen, ei vanhempien tarvitse huolestua liikaa lapsen pyssyleikeistä. On kuitenkin tärkeää tarkkailla leikkien kulkua ja ohjailla tarvittaessa lasten toimintaa. Kun leikin päällimmäisenä tarkoituksena on jännityksen etsiminen ja leikkimielinen kilpailu, voi leikkipyssyt tappovälineen sijasta nähdä ihan vain leluina.
Mitä mieltä sinä olet lasten pyssyleikeistä?