Moni miettii jälkeenpäin omia sanojaan ja on huolissaan siitä, mitä muut ajattelevat itsestä. Kuinka tällaisesta stressaamisesta voisi päästä eroon?
Psykologi Aino Pekkarinen kertoo Ilta-Sanomien artikkelissa, että jokaisella ihmisellä on omat haavansa, jotka voivat aktivoitua tietyissä tilanteissa. Monille on tuttua tilanne, jossa jokin omasta mielestä nolo tapahtuma tulee yllättäen mieleen aiheuttaen jopa fyysisen voihkaisun tai muun reaktion.
On tavallista jäädä miettimään esimerkiksi tuliko puhuttua liikaa työpaikan kokouksessa tai kuulostivatko omat kysymykset typeriltä. Tuttujen kanssa vietetyn illan jälkeen voi alkaa miettiä, mitä muut ajattelivat omasta käytöksestä. Tällaisia ajatuksia voi tulla mieleen, vaikka ei olisi käyttäytynyt lainkaan huomiotaherättävästi.
Aino Pekkarinen on erikoistunut ihmissuhteisiin. Hänen mukaansa ilmiö on yleinen ja johtuu pohjimmiltaan ihmisen tarpeesta tulla hyväksytyksi. Evolutiivisessa mielessä ilmiö on ymmärrettävä, sillä lauman ulkopuolelle jäänyt yksilö on ollut suuremmassa vaarassa joutua esimerkiksi petojen saaliiksi. Nykyihminen tuntee yhä vastaavia tunteita, vaikka niitä ei nyky-yhteiskunnassa tarvita samalla lailla kuin aiemmin.
Tunteiden taustalla on pelko hylätyksi tulemisesta tai naurunalaiseksi joutumisesta. Jos on muutenkin taipuvainen ahdistumaan ja kriittinen itseään kohtaan, tämä saattaa voimistaa tuntemuksia. Samoin jos ihminen on joutunut kiusaamisen kohteeksi esimerkiksi koulussa tai jos hänellä on kokemuksia joukon ulkopuolelle jättämisestä, tämä saattaa osaltaan herkistää kokemaan nolouden tunteita sosiaalisissa tilanteissa silloinkin, kun siihen ei olisi mitään syytä.
Aino Pekkarinen kertoo, että alkoholilla on vaikutusta tällaisten tuntemusten syntymiseen, koska alkoholi laskee aivojen serotoniinitasoa. Tämä voi voimistaa häpeän tunteita ja tuntemusta siitä, että on muita huonompi.
Kuinka nolouden tunnetta voi lievittää?
Pekkarinen neuvoo, että kun nolo tunne ja epävarmuus valtaa mielen, voi kuvitella, miltä itsestä tuntuisi jos hyvä ystävä tulisi kertomaan tuntevansa olonsa noloksi vastaavassa tilanteessa. Tällöin tapahtuma voi asettua oikeisiin mittasuhteisiin ja ymmärtää helpommin, että kyseessä ei lopulta olekaan niin suuri asia. Tämä on hyvä esimerkki siitä, kuinka ihminen usein suhtautuu toisia kohtaan paljon empaattisemmin ja ymmärtäväisemmin kuin itseään kohtaan.
Moni tällaista epävarmuuta kokeva kuvittelee, että muut ihmiset eivät koe samanlaisia tunteita vastaavissa tilanteissa. Omaa oloa helpottaa, kun ihminen ymmärtää, että itseasiassa tämänkaltaiset epävarmuuden tunteet ovat hyvin yleisiä. Kun tunteiden juurisyyt ymmärtää, on niitä helpompi käsitellä.
Pekkarinen neuvoo myös toisen taktiikan, jonka avulla voi lievittää ahdistavaa nolouden tunnetta. Tunteen iskiessä voi keskittää huomionsa esimerkiksi siihen, miltä jalkapohjien alla tuntuu juuri sillä hetkellä, tai suunnata huomionsa ulkoisiin esineisiin. Voi esimerkiksi keskittyä etsimään huoneessa katseellaan kaikki esineet, jotka ovat tiettyä väriä. Tällä lailla voi aktiivisesti kiinnittää huomionsa ahdistavan ajatuksen sijasta muihin asioihin, mikä vähentää usein ahdistusta, koska noloille ajatuksille jää näin vähemmän prosessointiresursseja.
Lähde: Iltasanomat
Teksti: Sonja
