Kun lapsi syntyy ennen 37. raskausviikkoa, puhutaan keskosesta. Pikkukeskoset syntyvät tätäkin aiemmin: ennen 32. raskausviikkoa. Pikkukeskosia ovat myös lapset, joiden syntymäpaino on korkeintaan 1 500 grammaa. Noin prosentti Suomessa syntyvistä lapsista syntyy pikkukeskosena.
Vanhempien arvion mukaan pikkukeskosten kokonaiskehitys on selvästi verrokkilapsia heikompi, osoittaa Turun yliopiston PIPARI-tutkimusprojektin osatutkimus. PIPARI on lyhenne sanoista pienipainoiset riskilapset.
Vanhempien täyttämän arviointikyselyn mukaan pikkukeskosina syntyneillä lapsilla on enemmän haasteita kehityksen eri osa-alueilla 5 ja 8 vuoden iässä verrattuna täysiaikaisina syntyneisiin verrokkilapsiin. Vanhemmat täyttivät tutkimuksessa Viivi-kyselylomakkeen, jolla arvioidaan 5-15-vuotiaiden lasten motoriikkaa, toiminnanohjausta, hahmotusta, muistia, kieltä, sosiaalisia taitoja ja oppimisen ongelmia.
Pikkukeskosena syntyneillä lapsilla oli molemmissa ikäpisteissä heikommat tulokset kaikilla kehityksen osa-alueilla täysiaikaisin verrokkilapsiin verrattuna. Lisäksi Viivi-kyselyn tulokset olivat selvästi yhteydessä toisiinsa 5 ja 8 vuoden iässä, erityisesti pikkukeskosina syntyneillä lapsilla.
”Kehityksen haasteet voivat korostua kouluiässä ja vaikuttaa lapsen koulunkäyntiin ja päivittäisiin aktiviteetteihin”, tutkimusta tehnyt Turun yliopiston väitöskirjatutkija Eeva Mäkilä sanoo.
”Aiempi tutkimus on myös osoittanut, että haasteet kehityksen osa-alueilla voivat kantautua aikuisikään asti. Tämän takia on tärkeää, että ongelmat voidaan havaita varhaisessa vaiheessa”, hän jatkaa.
Tutkimusprojekti on yhteiskunnallisesti tärkeä
Tutkimustulosten perusteella Viivi-kyselyä voitaisiin hyödyntää pikkukeskosena syntyneiden lasten kehityksen ongelmien varhaiseen tunnistamiseen. Tämän myötä tukitoimet pystyttäisiin kohdentamaan mahdollisimman tehokkaasti ja oikea-aikaisesti niitä eniten tarvitseville.
PIPARI-tutkimusprojekti on käynnistetty Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikalla vuonna 2001. Moniammatillisessa tutkimuksessa seurataan 478 lapsen (232 pikkukeskosen ja 246 täysiaikaisen verrokkilapsen) kehitystä syntymästä kouluikään.
”Riskilasten kehitysseuranta on tärkeää, jotta pienten keskoslasten perheille voitaisiin antaa luotettavaa tietoa lapsen selviytymisestä varhaislapsuudessa ja kouluiässä. Tutkimus on myös yhteiskunnallisesti tärkeää: tarvitaan riittävän suuriin potilasaineistoihin ja pitkäaikaisseurantaan perustuvia tutkimuksia, jotta yhteiskunnan käytössä olevat resurssit osattaisiin hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla”, tutkimusprojektin sivuilla kerrotaan.
Voit tutustua PIPARI-tutkimusprojektiin tarkemmin täällä. Uuden osatutkimuksen tulokset puolestaan on julkaistu Journal of Personalized Medicine -tiedelehdessä ja voit tutustua niihin tarkemmin täällä.
Teksti: Miia
