Kun perheen nuori sairastuu masennukseen ja on mahdollisesti itsetuhoinen, vaikuttaa se voimakkaasti myös perheen vanhempiin ja muihin sisaruksiin. Hankalien tunteiden, kuten avuttomuuden ja syyllisyyden kanssa ei kannata jäädä yksin.
Nuoruuteen kuuluu monenlainen muuttunut käytös, mielialan vaihtelut ja tunteiden kuohunta. Siksi voi joskus olla vaikeaa arvioida, mikä on nuoren normaalia käytöstä ja milloin tarvitaan apua. Selviä merkkejä avuntarpeeseen ovat esimerkiksi itsetuhoiset ajatukset ja teot, erilaiset harhat ja yli kaksi viikkoa jatkunut masennus sekä eristäytyminen.
Apua on tällöin haettava viipymättä ja sinnikkäästi, vaikka resurssipulan takia sitä voi olla vaikeaa saada. Apua voi hakea omasta terveyskeskuksesta, kouluterveydenhoitajalta- ja psykologilta tai kolmannen sektorin eri paikoista. Myös netistä voi löytää monenlaista tärkeää tietoa ja omahoidon työkaluja.
Kysy nuoren kuulumisista
Nuorelta kannattaa myös kysyä suoraan ja avoimesti, mitä hänelle kuuluu ja onko hänellä itsetuhoisia ajatuksia. Hän saattaa aluksi kieltää kaiken tai ärsyyntyä, mutta vanhemman on tärkeää osoittaa välittävänsä nuoresta ja olevansa kiinnostunut tämän voinnista. Tieto siitä lohduttaa nuorta vaikealla hetkellä ja hän saattaakin seuraavalla kerralla avautua vanhemmalle, kun hänellä on hankala olla.
Asia kannattaa kuitenkin ottaa puheeksi ja yrittää pohtia yhdessä syitä nuoren pahaan oloon. Hän ei välttämättä tunnista niitä itsekään ja vanhemman kanssa keskustelu voi avata nuoren mieltä hoksaamaan syitä pahan olon taustalla.
Älä jää yksin
Nuoren paha olo aiheuttaa myös vanhemmissa hankalia tunteita ja erilaisia kysymyksiä. Miksi en osannut suojella nuorta paremmin? Olo voi olla avuton ja syyllinen. Johtuuko nuoren paha olo minusta? Itsensä syyllistäminen ei kuitenkaan kannata. Nuoren pahaan oloon on usein monia eri syitä, eivätkä ne välttämättä liity mitenkään vanhempiin tai nuoren lapsuuteen.
Nuoren vanhemman ei myöskään tulisi jäädä hankalassa tilanteessa yksin. Mahdollisien muiden lasten ja itsensä takia hänen tulisi huolehtia omasta hyvinvoinnistaan: nukunko riittävästi? Millainen ruoka maistuisi parhaiten? Olenko muistanut soittaa ystävilleni tai tavata heitä? Vanhemman hyvinvointi heijastuu positiivisesti koko perheeseen. Siksikin siitä on tärkeää pitää kiinni kriisin keskellä.
Joskus vanhempikin voi tarvita ammattiapua. Sitä voi saada monelta eri taholta, kuten työterveyshuollosta tai lastensuojelusta. Ammattiavun tarvetta ei kannata pelätä tai hävetä. Jos on yksinhuoltaja ja tukiverkosto puuttuu, on ammattiavun rooli sitäkin suurempi.
Onko nuoresi masentunut? Miten voisit parhaiten auttaa häntä?
Lähteet: Mielenterveystalo, MLL
Teksti: Anne-Mari Valta
