6-8 kuukauden iässä vauva ymmärtää olevansa oma erillinen olento vanhemmistaan. Sen vuoksi hän hätääntyy joutuessaan eroon heistä. Sitä kutsutaan eroahdistukseksi. Se huipentuu kahden vuoden iässä. On luonnollista, että lapsi tietyissä ikävaiheissa takertuu vanhempiinsa. Mutta mitä tehdä, jos lapsi roikkuu vanhemmissa kiinni koko ajan?
Vauvan takertumisen, itkun ja ahdistuksen syynä voi olla luonnolliset muutokset lapsen elämässä: äiti saattaa lopetella imetystä, vanhempi voi yrittää siirtää vauvan nukkumaan omaan sänkyyn, lapsi on saanut sisaren tai päivähoito on juuri aloitettu. Lapsi voi olla väsyneenä, nälkäisenä tai sairaana normaalia takertuvampi. Tällaisina aikoina lapsi tarvitsee turvallisen rutiinin ja sen lisäksi tuplamäärän rakkautta sekä kiintymyksen osoituksia.
Myös äiti voi alkaa haaveilemaan omasta ajasta lapsen kasvaessa. Nämä kaikki ovat luonnollisia asioita, mutta voivat näkyä vauvan eroahdistuksena. Se voi olla siis ikään liittyvä vaihe tai johtua edellä mainituista muutoksista lapsen elämässä.
Vielä puolivuotias lapsi on todella pieni, joten hänen on syytä päästä syliin ihan niinkuin aikaisemminkin. Vauvaa ei siis kannata yrittää reipastaa väkisin ja liian aikaisin. Vauvoissa on eroa siinä, kuinka voimakkaasti he ilmaisevat eroahdistustaan. On kuitenkin virheellistä ajatella, että suuresti tunteensa ilmaisevan lapsen tunteet olisivat suurempia. Eroahdistusta lievästikin oireileva lapsi tuntee eroahdistusta.
Keinoja auttaa takertuvaa lasta tai lapsen eroahdistusta
1. Älä jätä huomioimatta taaperon takertuvaa käytöstä
Muista, että lapsesi takertuvuus kertoo hänen kiintymyksestään sinuun. Älä jätä huomioimatta taaperon takertuvaa käytöstä tai rankaise siitä. Anna taaperolle hänen tarvitsemansa varmuus ja vakuutus rakkaudestasi.
2. Luo hyvästijättämiseen rutiini
Kun teet lähtöä, ota lapseen katsekontakti, puhu rauhallisesti ja kerro hänelle suunnitelmastasi. Kerro lapselle rakastavasi häntä ja muistuta kaikesta hauskasta, jota hän tekee sinun ollessasi poissa. Monilla taaperoilla on vaikeuksia hyvästien kanssa, joten pidä hyvästit positiivisina ja lyhyinä sekä yritä luoda hyvästeistä tietynlainen rutiini.
3. Tarjoa mahdollisuuksia erossaoloon
Jos eroahdistusvaiheessa välttelet kaikkia erotilanteita lapsestasi, se vain pitkittää takertuvaa vaihetta. Tarjoa lapselle mahdollisuuksia olla sinusta erossa turvallisessa ja luotettavassa hoitopaikassa. Muista, että tavoitteena on lisätä lapsen itsenäisyyttä ja kehittää hänen sosiaalisia taitojaan. Pidä ensimmäiset erossaolohetket lyhyinä ja pidennä niitä pikku hiljaa.
4. Ymmärrä lastasi ja hänen tunteitaan
Kun lapsi kokee, että häntä ja hänen tunteitaan ymmärretään, se auttaa häntä rauhoittumaan. Sanoita tilanne lapselle ja kerro, että hänen tunteet ovat sinullekin tuttuja ja osoita lapsellesi empatiaa.
5. Kannusta itsenäisyyteen
Pikkulapset ovat yleensä vähemmän takertuvia, mitä enemmän he alkavat saada itseluottamusta. Voit auttaa lasta rakentamaan sitä antamalla hänelle mahdollisuuksia tehdä joitakin asioita itse. Kun lapsi tiedostaa kykenevänsä juttuihin itsenäisesti ja pystyy osallistumaan eri tilanteisiin, hän voi tuntea olonsa mukavammaksi yksin jäädessään.
Opeta lasta leikkimään itsekseen. Se on välttämätön taito. Yksin leikkiessään lapsi oppii keskittymään ja suorittamaan sinnikkäästi tehtäviä. Yksinleikki lisää myös luovuutta ja vahvistaa lapsen mielikuvitusta.
6. Lisää lapsen sosiaalista elämää
Lisää lapsen mahdollisuuksia sosiaalisempaan elämään ja huolehdi, että hän saa muidenkin kuin sinun seuraasi. Käykää mummolassa tai muiden sukulaisten luona, sekä järjestäkää leikkitreffejä.
Onko lapsesi liian takertuva? Mitä voisit tehdä asialle?
Lähteet: Ilta-Sanomat, The Pillars ja Wonderbaby
Teksti: Anne-Mari Valta
