Ihmissuhteet ovat merkityksellisiä hyvinvoinnin kannalta. Kun on läheisiä ihmisiä joiden kanssa voi jakaa ilot ja surut, on elämän aallokossa helpompi seilata. Psykologin mukaan ystävyyssuhteet ovat merkityksellisiä monin tavoin.
Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Aino Kohtalan mukaan ihmiset ovat sosiaalisia olentoja, jotka tarvitsevat toisiaan kehittyäkseen ihmisinä ja selvitäkseen.
”Ihmisen identiteetti on vahvasti sidoksissa muihin ihmisiin, kuten ystäviin ja läheisiin. Jakamalla kokemuksia ystävien kanssa luodaan merkityksiä omassa elämässä tapahtuneille asioille”, hän kertoo tiedotteessa.
Kohtalan mukaan ihmiset tarvitsevat toisia ihmisiä ymmärtääkseen, mitä heille itselleen tapahtuu ja minkälaisia he itse ovat.
”Peilaamme itseämme toisten ihmisten kautta. Ystävien merkitys korostuu etenkin elämän isoissa muutoskohdissa, kuten lasten saamisen tai irtisanomisen yhteydessä”, psykologi selittää.
”Ajan saatossa syntyneistä ystävyyksistä piirtyy historiallinen kartta siitä, keitä olemme. 20 vuotta vanha ystävyys on arkisto yhteisistä muistoista, joista toinen voi muistuttaa ja joihin voi yhdessä palata”, Kohtala jatkaa.
Yksinäisyys vaarallista hyvinvoinnille
Sen lisäksi, että ystävät piirtävät karttaa siitä, keitä olemme ja mitä meille tapahtuu, on ystävyyssuhteilla suuri merkitys ihmisen henkisen hyvinvoinnin ja myös fyysisen terveyden kannalta.
”Rento yhdessäolo hyvän ystävän kanssa lievittää stressiä ja parantaa mielialaa. On tutkittu, että ihmiset, joilla on luottamuksellisia ystävyyssuhteita, toipuvat muun muassa nopeammin vastoinkäymisistä”, Kohtala toteaa.
Yksinäisyys ja läheisten ihmissuhteiden vähyys voivat puolestaan olla ihmisen hyvinvoinnille vaarallista. Kohtala kertoo tiedotteessa, että yksinäisyys lisää stressin, masentuneisuuden ja ahdistuneisuuden riskiä, mutta myös monien muiden sairauksien, kuten sydäntautien vaaraa.
Yksinäiseltä ihmiseltä puuttuu myös keskeinen keino ymmärtää ympärillä tapahtuvia asioita.
”Jos negatiivisia kokemuksia ei pääse ilmaisemaan kenellekään, paisuvat ne helposti oman mielen sisällä ja muuttuvat epärealistisiksi sekä kaiken muun alleen peittäviksi”, Kohtala päättää.
Teksti: Miia
