Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että kun älypuhelinta käyttää muiden seurassa, on sillä laajoja haittoja. Vanhemman älypuhelimen käyttö on yhdistetty lapsen käytöshäiriöihin ja puhelimen tuijottaminen voi aiheuttaa ongelmia parisuhteessa.
Lähes jokainen sortuu välillä katsomaan älypuhelintaan, kun viettää aikaa muiden kanssa. Uuden väitöstutkimuksen mukaan älypuhelinta voi käyttää kuitenkin myös sosiaalisesti älykkäillä tavoilla.
Yhteiskuntatieteiden maisteri Eerik Mantere esittelee väitöstutkimuksessaan kolme uutta käsitettä, joilla voidaan kuvata tilanteita, joissa vähintään yksi ihminen käyttää älypuhelintaan:
- Tahmea medialaite. Tällä tarkoitetaan sitä, että vuorovaikutus on takkuista ja epäselvää silloin, kun puhuja on yhtä aikaa vuorovaikutuksessa sekä puhelimensa että seurassaan olevan ihmisen kanssa.
- Sivustakatsojan pimento. Jos ihminen käyttää älypuhelintaan muiden seurassa, ei hänen seurassaan olevilla yleensä ole pääsyä siihen, mitä hän tekee laitteellaan ja miksi. Mantereen mukaan tämä johtaa epäselvyyteen tilanteesta ja sen tapahtumista, sillä tapahtumat saavat merkityksensä tilanteen kautta.
- Puhelinasennot. Tämän menetelmän avulla Mantere tutkii älypuhelimeen uppoutumisen eri muotoja ja analysoi sen vaikutuksia.
Tutkimustaan varten Mantere katsoi läpi 11 tuntia videoaineistoa erilaisista arkipäiväisistä kohtaamisista Suomessa, Ranskassa ja Yhdysvalloissa. Aineistosta hän tunnisti 13 säännöllisesti toistuvaa asentoa, joita ihmiset ottavat puhelimensa kanssa.
”Loin niistä uuden menetelmän (puhelinasennot), jolla voi osoittaa, miten pienetkin älypuhelimen käytön muutokset jossain tietyssä yhdessäolon hetkessä voivat olla hyvin merkityksellisiä”, hän toteaa Tampereen yliopiston tiedotteessa.
Älypuhelimet asettavat ihmisille uusia vuorovaikutuksellisia haasteita. Tämä johtuu siitä, että muiden seurassa ollessa niin sanottuja vuorovaikutusresursseja kohdistetaan välillä myös älypuhelimen käyttöön. Ihminen voi esimerkiksi katsoa vain yhteen suuntaan kerrallaan.
Taitava käyttö vuorovaikutuksen tueksi
Tampereen yliopiston mukaan älypuhelimet kuitenkin tarjoavat myös uusia välineitä, miten muiden seurassa olemista voi hallita puhelinasentoja säätäen. Kun huomioi vuorovaikutustilanteen, voi taitava puhelimen käyttö edesauttaa vuorovaikutuksellisten aktiviteettien toteuttamista ja keskusteluun osallistumista.
”Näin voidaan muokata omaa roolia sosiaalisessa tilanteessa ja esimerkiksi pitää kiinni puhujan roolista toisen uhatessa kaapata puheenvuoroa”, Mantere havainnollistaa.
Mantereen mukaan puhelinasennoilla on mahdollisesta tehdä älypuhelimista hetkellisesti jaettu ensisijainen keskittymisen kohde. Jos keskustelu on keskeytynyt, voidaan niiden avulla ehdottaa paluuta takaisin aiheeseen.
”Kaikki älypuhelimen käyttämisen tavat eivät siis ole yhtä haitallisia kasvokkaiselle yhdessäololle. Kehotietoisuuden kehittäminen voisi edesauttaa sen tiedostamista, milloin älypuhelimeen tarttuu ja miten sitä pitelee”, Mantere toteaa.
Tutkimuksessa löydettiin yhteys sosiaalisen älykkyyden ja sosiaalisesti häiritsevän älypuhelimen käytön välillä. Tampereen yliopiston mukaan älypuhelimen käyttöön liittyviä vuorovaikutuskonflikteja voisi tällä perusteella parhaiten ehkäistä yhdistetyllä harjoitusohjelmalla, joka kohdistuu kehotietoisuuteen ja sosiaaliseen älykkyyteen.
Teksti: Miia
