Nuorisolääkärin mukaan tunnesyöminen on yleistä myös lapsilla: aikuisen on tärkeää havaita lapsen suru tai yksinäisyys mahdollisen tunnesyömisen taustalla ja myös kysyä ja kuunnella lapsen ajatuksia aiheesta. Kaikki lapsen kokemat ja esiintuomat tunteet pitää hyväksyä ja sietää, ja niihin tulee suhtautua myötätunnolla, lääkäri opastaa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan lasten ja nuorten ylipaino on vakiintunut Suomessa huolestuttavan korkealle tasolle. Kahtena peräkkäisenä vuonna 2–16-vuotiaista suomalaisista pojista ylipainoisia tai lihavia oli 29 prosenttia ja tytöistä 19 prosenttia. Pojista 9 prosenttia ja tytöistä 4 prosenttia oli luokiteltavissa lihaviksi. Duodecimissa kuitenkin todetaan, että ylipainoisuutta arvioitaessa tärkeintä on aina lapsen hyvinvointi, jaksaminen ja terveys. Lapsi voi olla yhden luokittelun perusteella ylipainoinen ja toisen luokittelun perusteella lihava, kun taas kolmannella luokittelulla lapsi olisikin puolestaan normaalipainoinen. Oleellisinta onkin tämän vuoksi aina painonkehityksen suunta.
Taustalla harvoin sairautta
Nuorisolääkäri ja ravitsemustieteen maisteri Paula Häkkänen kirjoittaa Duodecimissa, että varsinkin lapsen lievään ylipainoon voi ja tulee suhtautua rauhallisesti, joskin keskittyä myös ehkäisemään lapsen terveydelle haitallinen kehitys eli painon kertyminen. On hyvä tiedostaa, että lapsilla lihavuus johtuu äärimmäisen harvoin mistään sairaudesta. Häkkäsen mukaan on kuitenkin havaittu, että ihmiset ovat perimältään eri tavalla herkkiä lihomiselle, joten sama arki ja ruokavalio voivat altistaa osan lapsista ylipainolle saman aikaisesti, kun osaa lapsista ei.
Lapsen lihavuus johtuu äärimmäisen harvoin mistään sairaudesta. Ihmiset ovat kuitenkin perimältään eri tavalla herkkiä lihomiselle. Siten perheen sama arki ja sama ruoka altistaa toisen ylipainolle ja toisen ei. On todettu, että kun ylipainoon puututaan tarpeeksi ajoissa, eli leikki- tai alakouluiässä, onnistuu hoito todennäköisemmin kuin jos se aloitettaisiin vasta myöhemmin.
Samat säännöt koko perheelle
Häkkäsen mukaan lapsen ja koko perheen hyvinvointia edistävät parhaiten terveelliset, yhteiset tottumukset ja arki. Tämän vuoksi myös lapsen ylipainon hoidossa kannattaa keskittyä koko perheen ruoka- ja muuhun arkeen, koska yksittäinen lapsi tai nuori tarvitsee todella harvoin muita sääntöjä tai tapoja kuin muukaan perhe. Tärkeintä on, että perheessä vallitsisi hyväksyvä tunnelma, huolien kuuntelu, riittävä lepo ja uni, sillä ne ovat kaikkien perheenjäsenten hyvinvoinnin kulmakiviä.
Perhe voi esimerkiksi yhdessä miettiä, mitä hyviä tapoja ja tottumuksia heillä on käytössä jo nyt, ja sen jälkeen alkaa lisätä näitä elementtejä arkeen useamminkin. Koska uudet tottumukset ja niiden omaksuminen vaativat paljon energiaa, ei ole järkeä lähteä heti tavoittelemaan liian suuria ”elämäntaparemontteja”, vaan keskittyä pieniin, mutta säännöllisesti toistuviin positiivisiin muutoksiin. Jo pieni ele voi olla suuri, kun se toistuu riittävän usein ja muuttuu näin pysyväksi tavaksi – olipa kyseessä sitten hedelmien lisääminen aamupalapöytään tai vaikkapa nukkumaanmenoajan aikaistaminen. On todettu, että jo pelkkä riittämätön uni ja lepo voivat altistaa niin lapsen kuin aikuisenkin ylipainolle.
Tunnesyöminen yleistä
Myös koko perheen ateriarytmiin on hyvä kiinnittää huomiota. Säännöllisesti ja yhdessä nautitut aamupala, lounas, välipala ja päivällinen auttavat vähentämään ylimääräistä välipalojen ja herkkujen napostelua ja muita salaman lailla iskeviä mielitekoja.
Kuten meillä aikuisilla, tunnesyöminen on tavallista myös lapsilla ja nuorilla. Aiheen voikin ottaa lapsen kanssa myös puheeksi ja kysyä ja kuunnella, painaako häntä jokin. Häkkäsen mukaan on tärkeää sietää ja hyväksyä kaikki lapsen kokemat ja esiintuomat tunteet ja suhtautua niihin myötätuntoisesti ja ymmärtäväisesti. Seuraavaksi lapsen kanssa voi miettiä, mikä muu tekeminen tai asia syömisen sijaan helpottaisi henkistä pahaa oloa. Lapselle voi esimerkiksi sanoa ”välillä meistä tuntuu todella kurjalta, harmittaa ja vatsaan sattuu, mutta se ei ole vaarallista ja se menee ohi”, Häkkänen kirjoittaa Duodecimissa.
”Kehitys jää nähtäväksi”
THL:n mukaan lasten ja nuorten ylipainon yleisyys on kehittynyt eri tahtiin eri ikäryhmissä. Esimerkiksi 7 – 12-vuotiailla tytöillä ylipaino on yleistynyt viimeiset neljä vuotta prosenttiyksikön vuodessa. THL:n kehittämispäällikkö Päivi Mäki kuitenkin korostaa, ettei nyt julkaistuista tilastoista pidä tehdä liian suoria tai pitkälle vietyjä johtopäätöksiä. ”Olisi tärkeää, että tämänhetkisistä luvuista päästäisiin alas päin. Luotettavien päätelmien tekemiseen tarvitaan kuitenkin pidempi kuin yhden vuoden seuranta. Vasta tulevat vuodet näyttävät kehityksen suunnan”, hän toteaa.
Teksti: Petra
