Teksti: Anna-Leena
Oletko sinäkin kuunnellut suu auki isovanhempien, opettajien ja muiden vanhempien ylistävän sitä, kuinka ”nätisti” lapsesi käyttäytyvät? Kuinka rauhallisesti ja sopuisasti he leikkivät ja kuinka kohteliaita he ovatkaan! Oletko sinäkin nyökytellyt ja hymyillyt, mutta miettinyt samalla mielessäsi, että a) tuo ihminen valehtelee tai b) hän on sekoittanut lapsesi johonkin toiseen. Miksi vanhempien kullannuput käyttäytyvät kodin ulkopuolella kuin enkelit, mutta kotona kaikki säännöt unohtuvat?
Miksi lapset käyttäytyvät huonosti vanhempiensa seurassa?
Ser padres-sivustolla kerrotaan, että suurin osa ammattilaisista on yhtä mieltä siitä, että syy lasten käytökseen on yksinkertainen: luottamus. Omien vanhempiensa seurassa lapset kokevat olevansa turvassa ja tästä johtuen pystyvät ilmaisemaan tunteitaan vapaammin kuin kenenkään muun hoitajan seurassa. Lapset ovat tietoisia siitä, että vanhempien rakkaus ei järky, vaikka lapsi kiukuttelisi tai käyttäytyisi huonosti. Varsinkin lapset, jotka ovat oppineet pienestä asti puhumaan tunteistaan ja sanoittamaan tunteitaan eivät tunne, että heidän tarvitsisi esittää vanhempiensa seurassa mitään.

On mahdollista, että lapset luovat ajan kanssa samanlaisen luottamussuhteen myös muihin heille läheisiin henkilöihin, kuten isovanhempiin, jos he viettävät tarpeeksi aikaa yhdessä. Lähtökohtaisesti lapset kuitenkin luottavat kaikista eniten omiin vanhempiinsa, humautetaan sivustolla.
Luottamuksen monet kasvot
Mikä vanhempia usein ihmetyttää on se, miksi tämä luottamus näyttäytyy ennen kaikkea epätoivottuna käytöksenä. Miksi muut saavat kirsikat kakun päältä ja vanhemmille jää kuiva kakkupohja? Lapsi viettää viikonlopun hoidossa mummilassa ilman minkäänlaisia merkkejä ikävästä. Kun vanhemmat hakevat lapset takaisin kotiin, kiukuttelu ja itku alkavat kuin salaman iskusta. Mitä ihmettä juuri tapahtui?
Tunteiden säätely on pienille lapsille haastavaa, muistutetaan ser padres-sivuston artikkelissa. Lapset eivät välttämättä osaa kertoa ikävöineensä vanhempiaan. He eivät osaa sanoa tarvitsevansa halausta. Kaikki tämä tulee usein ulos itkuna ja kiukutteluna.

Seuraavan kerran, kun kuulet jonkun kehuvan lapsesi käytöstä, voit olla rauhallisin mielin ja kiittää kehuista. Se, että lapsesi käytös on haastavampaa sinun seurassasi tarkoittaa ainoastaan sitä, että lapsesi luottaa sinuun ja tuntee olonsa varmaksi seurassasi. Muista, että lasten kanssa pätee usein sanonta ”mitä huonommin lapsesi käyttäytyy, sitä enemmän hän sinua tarvitsee”. Näyttäisi nimittäin siltä, että mitä enemmän lapset luottavat vanhempiinsa, sitä vapaammin he näyttävät tunteitaan heidän seurassaan. Toisaalta kukaan ei myöskään saa yhtä suuria rakkaudenosoituksia, kuin vanhemmat, vai mitä sanot?
Oletko sinä huomannut lapsesi käyttäytyvän eri tavoin sinun seurassasi?