Tiellä kävelee pieni lapsi suuri reppu selässä. Reppu näyttää pienen lapsen selässä valtavalta. Pieni koululainen matkalla kouluun on hellyttävä näky.
Lapsen koulutien alku herättää vanhemmassa monenlaisia ajatuksia, kun he muistelevat omaa kouluaikansa. Tuntuu uskomattomalta ajatella, että lapsi on vasta kuusi tai seitsemän vuotta ja on jo lähdössä opettelemaan lukemista ja kirjoittamista. Moni lapsi nykyaikana osaa taidot varsin hyvin jo kouluun mennessään. 3-5 vuotias lapsi on jo voinut oppia kirjoittamaan tai lukemaan, tai ainakin taitojen alkeet kotonaan.
Koulu on uuden elämänvaiheen alku
Koulu ei tunnu lapsen näkökulmasta työltä, vaikka se voi aikuisesta näyttää sellaiselta. Kun aikuinen muistelee omaa kouluaikaansa, opiskelu voi jälkeenpäin ajatellen tuntua jopa päivätyöltä, kun koulussa täytyi olla jokainen arkipäivä 9 vuoden ajan tai enemmänkin. Tämän lisäksi vielä mahdollisest jatko-opinnot. Yli 9 vuotta koulunpenkillä voi tuntua jälkeenpäin melkein yhdeltä työuralta.
Moni asia unohtuu, mutta tarvittaessa asia on helpompi palauttaa mieleen
Moni aikuinen on unohtanut osan asioista, joita koulussa opeteltiin. Jos ei joudu omassa arjessaan käyttämään matematiikkaa, ei ole ihme jos kaavat ja laskutavat pääsevät unohtumaan. Sama koskee myös muita aineita. Aikanaan vanhempi on opetellut asiat koulussa, mutta jos niitä ei aikuiselämässä ole tarvinnut, taidot ovat ainakin osittain unohtuneet.
Lapsen kouluunpääsy on lottovoitto, josta on syytä olla kiitollinen
Kun ajattelee, kuinka paljon asioita lapsi oppii 9 vuoden aikana, syntyy ymmärrys, kuinka arvokasta kouluaika on. Lapselle rakentuu perusta, jonka ansiosta hänen tulee yhteiskunnan täysipainoiseksi jäseneksi ja saa itselleen työpaikka, jonka avulla hän elättää itsensä. Monissa maissa tämä ei ole itsestäänselvyys.
Tämänkaltaisia ajatuksia saattaa liikkua vanhemman mielessä, kun hän katselee etääntyvää pientä reppuselkää, joka on ottamassa ensimmäisiä askeleitaan pitkällä polulla, joka johtaa jonain päivänä peruskoulusta ja mahdollisesti myös lukiosta ja yliopistosta valmistumiseen.
Minkälaisia ajatuksia sinun mielessäsi on herännyt, kun olet katsonut oman pienen reppuselkäsi kävelyä kohti koulua?
Teksti: Sonja
