Laihdutusvinkit, hyvinvointi, ruokavalio ja treenaaminen ovat tuttu ilmiö aikuisten parissa. Nyt ilmiö näkyy myös alakouluikäisten lasten sosiaalisessa mediassa. Hyvinvointi on hyvä asia, mutta laihdutuksen ei pidä kuulua lasten maailmaan, sanoo lastenpsykiatri Tatu Lope.
Terveellisiä elämäntapoja ja treenattuja vartaloita ihannoivassa kulttuurissa ei ole tavatonta, että myös lapset imevät ajatusmallin omaan elämäänsä. Nyt lapset ovat löytäneet kanavan, jonka kautta he jakavat omia laihdutusvideoitaan ja terveysvinkkejään muille. Useimmilla TikTok-tileillä lapset esiintyvät anonyymeinä ja kasvot peitettyinä erilaisilla emojeilla.
Mistä ilmiö voi johtua?
Kehoista saatetaan puhua perheissä eri kriteereillä. Samalla, kun vanhemmat kehuvat lapsiaan, he ilmaisevat tyytymättömyytensä omaan vartaloonsa – jatkuvista dieeteistä puhumattakaan. Lapsi saa mielikuvan, että nyt hän on sopiva, mutta tullessaan aikuiseksi asia ei enää välttämättä olekaan niin – ja asialle pitää alkaa tekemään jotain. Lapset tarkkailevat jatkuvasti vierestä vanhemman toimintaa ja ottaa mallia aikuisen käytöksestä. Siksi ruokailutilanteisiin sekä ruoasta puhumiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota.
TikTokin kanavilla lapset saattavat ehkä myös pitää vain hauskaa ja pitää videoiden kuvaamista ikään kuin leikkinä. Ilmiössä on kuitenkin myös huolestuttava puoli, sillä osa videoiden tekijöistä saa katsojilta negatiivisia kommentteja.
”Alipainone paska”
”Siis joo mäki haluun vähän laihduttaa mut en tee siit eriksee mitää huomionhaku käyttäjää.”
Toisaalta esiteinit osaavat kannustaa toisiaan ja neuvoa fiksuunkin sävyyn.
”Aamupala on tärkein ateria!”
”Jos et syö aamupalaa niin näännytät ittes, sun vatsa haluu vaa enemmä ruokaa koska oot näännyttänyt sen.”
”Oot just täydellinen.”
Aikuisen rooli on tärkeä
Vuonna 2015 Hyksiin perustetun lastenpsykiatrisen syömishäiriöyksikön perustajaryhmän jäsen, Tatu Lope kertoo, että lapselle painosta tai laihdutuksesta puhuminen ei ole juuri koskaan järkevä lähestymistapa hyvän kehonkuvan muodostumisessa. Aikuisten tulisi huolehtia, että lapset syövät riittävästi ja tarpeeksi usein ihan tavallista ruokaa sekä liikkuvat ja ulkoilevat tarpeeksi usein.
Aikuisen esimerkki on ratkaisevassa roolissa siinä, millainen kehonkuva lapselle muodostuu. Lapset kopioivat vanhempiaan myös siinä, miten vanhempi suhtautuu omaan kehoonsa sekä ruokaan. Erotellaanko ruoat ”hyviin” ja ”pahoihin”, onko herkkupäivä kerran viikossa vai useammin – kaikki vaikuttaa siihen, miten lapsi tulevaisuudessa suhtautuu itseensä.
Lapset tarkkailevat ruokailun aikana myös vanhempiaan, ja onkin tärkeää pyrkiä jättämään kaikki dieettikulttuurit pois ruokapöydän puheista.
