Ihmiset vauvasta vanhukseen voivat kuorsata. Kuorsaus voi olla täysin vaaratonta, mutta toisinaan myös merkki vakavasta sairaudesta. Kuorsausta voivat aiheuttaa monet eri tekijät, ja sillä voi olla myös monenlaisia seurauksia terveyden kannalta.
Kuorsaus varhaislapsuudessa voi lisätä sydän- ja verisuonisairauksien riskiä aikuisiässä, osoittaa lastentautien erikoislääkäri Maija Katilan tekemä väitöstutkimus. Katila selvitti väitöstutkimuksessaan kuorsauksen esiintyvyyttä imeväisiässä sekä kuorsaukseen liittyviä riskitekijöitä ennen ja jälkeen syntymän.
Kuorsaus ja terveydelle sitäkin haitallisempi uniapnea yhdistetään usein aikuisiin, mutta varhaislapsuudessakin esiintyy jo erilaisia unenaikaisia hengityshäiriöitä. Aihetta on tärkeä tutkia, koska unenaikaisilla hengityshäiriöillä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia terveyteen. Tähän asti tutkimustieto imeväisten ja taaperoiden kuorsauksesta on kuitenkin ollut rajallista kouluikäisiin lapsiin verrattuna.
Katila tarkasteli tutkimuksessaan varhaislapsuuden kuorsauksen ja kasvun välistä yhteyttä sekä sydän- ja verisuonisairauksien ja aineenvaihduntahäiriöiden riskitekijöitä verinäytteiden avulla. Lasten kasvussa ei ollut suuria eroja kahden ensimmäisen elinvuoden aikana, mutta lapsilla, jotka kuorsasivat enemmän, oli havaittavissa lieviä epäsuotuisia muutoksia aineenvaihdunnan merkkiaineissa.
Nämä havainnot viittaavat siihen, että kuorsaus varhaislapsuudessa voi lisätä sydän- ja verisuonisairauksien riskiä aikuisiässä. Väitöskirjansa tulosten perusteella Katila korostaakin, että pienten lasten unenaikaisiin hengityshäiriöihin tulisi kiinnittää huomiota, koska ensimmäisiä merkkejä pitkäaikaisvaikutuksista voidaan havaita jo varhaislapsuudessa.
Aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että kuorsaamiseen liittyy lapsuusiällä muun muassa vaikeuksia oppimisessa, käytöshäiriöitä sekä haitallisia muutoksia aineenvaihdunnassa.
Äidin tupakointi on riski, täysimetys suojaa
Katilan väitöskirja on osa Lapsen uni- ja terveys (Child-Sleep) –projektia, jossa unitutkimuksiin osallistuneita lapsia on seurattu nyt jo yli kymmenen vuoden ajan. Projektissa on mukana Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuonna 2011–2012 syntyneitä lapsia ja heidän perheensä. Katila havaitsi, että pirkanmaalaiset lapset kuorsasivat selvästi vähemmän kuin aiempi tutkimustieto on osoittanut.
”Tutkimuksessani havaitsin, että kuorsausta esiintyi vain melko pienellä joukolla vauvoja ja taaperoita. Kuorsaavilla vauvoilla oli kuitenkin merkittävästi enemmän univaikeuksia, ja heidän unensa oli levottomampaa ja lyhyempää verrattuna muihin lapsiin”, hän sanoo.
Tampereen yliopistollisessa sairaalassa lasten tehovalvontaosastolla työskentelevä Katila havaitsi tutkimuksessaan myös, että äidin tupakointi ja vanhempien kuorsaus lisäävät riskiä vauvaiän kuorsaukselle. Vauvan täysimetys ensimmäisten elinkuukausien aikana puolestaan näytti suojaavan lapsia kuorsaukselta. Kaksivuotiailla riskitekijöitä kuorsaukselle olivat vanhempien kuorsaus sekä äidin matalampi tulo- ja koulutustaso.
”Kuorsaukselta suojaavien ja sille altistavien tekijöiden tunnistaminen on erittäin tärkeää, sillä niitä voidaan hyödyntää perheiden ohjeistuksessa raskausaikana ja pikkulapsi-iässä. Näin voidaan mahdollisesti ehkäistä unenaikaisia hengityshäiriöitä ja niihin liittyvää sairastavuutta”, erikoislääkäri pohtii.
Ruuhkavuosien aiemmin julkaistussa artikkelissa kerrotaan, että lapsen toistuvaan kuorsaamiseen on syytä reagoida. Voit lukea aiheesta lisää täällä.
Teksti: Miia
