Eroaminen on usein iso elämänmuutos, vaikka ero tapahtuisikin sovussa. Kun eroavalla parilla on yhteisiä lapsia, ei eroaminen tarkoita lopullista välirikkoa: yleensä vanhempien on oltava tekemisissä lastensa tähden ja pystyttävä kommunikoimaan keskenään.
Eroavilla vanhemmilla voi olla paljon selvitettävää, sovittavaa ja neuvoteltavaa, eikä tätä tule aina ajatelleeksi ennen eroa. Yhteiset lapset pitävät ex-pariskunnan yhteydessä toisiinsa ja heidän on yritettävä tulla toimeen, mutta monille se on vaikeaa. Ensi- ja turvakotien liiton Ero lapsiperheessä -työn asiantuntija Päivi Hietasen mukaan useissa tapauksissa eronneiden vanhempien hankalat välit tiivistyvät vuorovaikutusongelmiin.
”Vanhempien on vaikea keskustella lapsen kasvatukseen liittyvistä asioista ja ylipäänsä sopia, miten he sopivat ja hoitavat lapsen asioita yhdessä. Keskusteluyhteys voi olla kokonaan katki, eli vanhemmat eivät haluaisi puhua toisilleen ollenkaan”, Hietanen kertoo Iltalehdessä.
Ongelmat usein heijastelevat jollain tavalla sitä, että taustalla on päättynyt parisuhde. Hietanen toteaakin, että parisuhteessa koetut pettymykset ja hylkäämisenkokemukset vaikuttavat taustalla. Asiantuntijan mielestä eroavat vanhemmat tarvitsisivat nykyistä enemmän tukea.
”Vanhemmat jätetään erotilanteessa liian yksin. Meillä on vahva olettama, että vanhemmat huolehtivat lapsesta yhdessä, mutta erotilanne on aikuiselle iso kriisi, josta toipuminen vie aikaa. Eronneille vanhemmille ei ole riittävästi tukea tarjolla”, Hietanen sanoo Iltalehdessä.
Avun hakeminen jää liikaa vanhemman oman jaksamisen varaan
Vanhemmilla pitäisi Hietasen mielestä olla jokin taho, johon he voisivat ottaa automaattisesti yhteyttä, kysyä neuvoja ja hakea apua. Hän kertoo Iltalehden haastattelussa, että avun hakeminen jää nyt liikaa vanhemman oman jaksamisen varaan.
”Eli jaksaako hän googlata tietoa itse netistä ja selvittää, mistä saa apua. Moni vanhempi on kertonut, ettei heillä ollut erotilanteessa voimia tehdä tätä. Kuitenkin monet hyötyvät keskustelusta ammattilaisen tai vertaisen kanssa”, asiantuntija huomauttaa.
Hietanen myös toivoo, että eroavien vanhempien ympärillä olevat ihmiset astuisivat enemmän esiin ja tarjoaisivat apua. Esimerkiksi eroavien vanhempien keskinäiset riidat herkästi pahenevat ja vaikeutuvat, jos apu jää saamatta.
”Vanhemmat voivat tehdä vahingossa lasta vahingoittavia tekoja. Jos esimerkiksi itsestä on hyvin vaikeaa kohdata ex-puolisoa, vanhempi ei välttämättä tuekaan lasta tapaamaan toista vanhempaa”, Hietanen sanoo Iltalehdessä.
Avun hakeminen on Hietasen mielestä tärkeää ja merkki vastuullisesta vanhemmuudesta. Eronneiden vanhempien on tärkeää pitää mielessä lapsen etu ja pohtia, tukeeko oma toiminta varmasti lapsen hyvinvointia vai onko siitä haittaa lapselle. Eroa on tärkeä käsitellä myös lasten kanssa, mihin löydät neuvoja Ruuhkavuosien aiemmin julkaistusta artikkelista täällä.
Ensi- ja turvakotien liiton apuaeroon.fi-sivustolta on saatavilla tietoa ja tukea eroon. Sivustolla on myös chat avoinna arkisin kello 12-18.
Lähde: Iltalehti
Teksti: Miia
