Nuorten sosiaalisen median, eli somen käyttö ja runsas ruutuaika ovat herättäneet huolta. Vaikka somessa on haittansa, ei se ole koko totuus. Kasvatuspsykologian tutkija ja opettaja on nostanut tutkimustyöllään esiin myös uudenlaisen näkökulman osaksi keskustelua nuorten somen käytöstä.
Monet tutkimukset ovat kertoneet oppilaiden kouluhyvinvoinnin heikentymisestä, minkä on ajateltu liittyvän muun muassa sosiaalisen median aiheuttamaan väsymykseen. Suomalaisten nuorten somen käyttöä, unta ja kouluhyvinvointia väitöskirjassaan tutkinut opettaja Erika Maksniemi on saanut hieman erilaisia tuloksia.
Väitöskirjan tulokset eivät yksiselitteisesti tukeneet ajatusta, että sosiaalisen median käyttö myöhästyttäisi nuorten nukkumaanmenoaikoja. Sen sijaan nuoret, jotka kokivat painetta olla jatkuvasti tavoitettavissa, olivat enemmän alttiita uupumiselle. Somen käyttö ja sen seuraukset myös muuttuivat varhaisesta teini-iästä lukioon siirryttäessä.
”Tulokset viittasivat siihen, että lisääntynyt aktiivinen sosiaalisen media käyttö oli yhteydessä tavallista myöhäisempään nukkumaanmenoajankohtaan erityisesti 13–14-vuotiailla, ja lisääntynyt aktiivinen sosiaalisen median käyttö oli yhteydessä lisääntyneeseen emotionaaliseen uupumukseen murrosiän keski- ja myöhäisvaiheissa (14–15-vuotiaat ja 17–18-vuotiaat)”, väitöskirjassa todetaan.
Väitöskirjan mukaan jos somen käytön ja digitaalisen pelaamisen (sosio-digitaalinen osallistuminen) motiivina on yhteydenpito ystäviin, ei se ole haitallista nuorten unelle tai kouluhyvinvoinnille 17–18-vuotiailla lukiolaisilla. Puhelimen kautta jatkuvasti tavoitettavissa olemiseen liittyvät stressin tunteet sen sijaan olivat yhteydessä väsymykseen, stressiin ja ahdistukseen sekä myöhempiin nukkumaanmenoaikoihin ja heikompaan unenlaatuun.
Tulosten valossa nuoret tarvitsevat tukea niin sanotusti 24/7 tavoitettavissa olemisen kanssa.
Mutta ovatko nuoret pilalla?
Maksniemen tutkimus tuo julkiseen keskusteluun uudenlaisen näkökulman. Hän haluaa monipuolistaa keskustelua nuorten puhelimen käytöstä ja tuoda keskusteluun uusia ulottuvuuksia. Keskustelu on ollut turhan mustavalkoista ja keskittynyt uhkakuvien maalailuun.
”Melkein kaikilla ihmisillä on tästä aiheesta jonkinlainen mielikuva eikä sen pitäisi olla yksinomaan se, että nuoret ovat pilalla somen takia. Digitaalisuus lisääntyy ja on tärkeää, että lapset ja nuoret oppivat jo varhaisessa vaiheessa hyödyntämään somea oman hyvinvoinnin edistämisessä”, Maksiniemi toteaa.
Kouluissa pitäisi Maksniemen mukaan käsitellä myös somen positiivisia vaikutuksia, sillä algoritmit voivat koukuttaa ja turvallisen kohtuukäytön ymmärtäminen on yhä tärkeämpää. Maksniemen mukaan ei ole myöskään tarkoituksenmukaista korostaa vain somen negatiivisia puolia ja yleistää ongelmat kaikkia nuoria koskeviksi.
”Somessa on paljon hyvääkin ja tärkeää olisi ohjata nuoria tämän hyvän pariin. Erilaisten digitaalisten taitojen lisäksi nuoret tarvitsevat tunne- ja vuorovaikutustaitoja, jotka voivat suojata nuoria teknologian käytön negatiivisiltakin vaikutuksilta”, hän pohtii.
”On hyvin tärkeää, miten puhumme nuorten somen käytöstä julkisesti ja erityisesti nuorten kanssa. Nuorten kokemukset sosiaalisesta mediasta ovat moniulotteisia eikä niihin liittyviä haasteita korjata yksinkertaisesti vain rajoittamalla somen parissa käytettyä aikaa”, Maksiniemi sanoo.
Teksti: Miia
