Jos teini-ikäinen lapsesi saa raivokohtauksen, luonnollinen reaktio voi usein olla suuttua itsekin ja alkaa huutamaan hänelle takaisin. Tämä reagointi saattaa kuitenkin vain pahentaa tilannetta. Parasta on pysähtyä ja tarkastella hetki omia tuntemuksiaan. Muista nämä neuvot, kun teinisi saa raivokohtauksen.
Teini-ikäisillä lapsilla on uskomaton taito painella vanhempiensa nappuloita juuri oikealla tavalla saadakseen heidät raivon partaalle. Sen seurauksena voi olla hallitsematon konfliktitilanne, joka on vahingollinen vanhemman ja teinin väliselle suhteelle. Vanhemman on tärkeää pyrkiä hallitsemaan omat tunteensa, vaikka teini kuinka häntä provosoi.
Muista nämä asiat, kun tunnet raivon hiipivän mieleen
Muista, ettei teini kykene hallitsemaan tunteitaan suuttuessaan. Raivokohtaus saattaa olla todella voimakas. Toisinaan vihanpuuska menee yhtä nopeasti ohi, mutta joskus tunne jää päälle pidemmäksi aikaa. Adrenaliini velloo teinin kehossa, eikä järkevä ajattelu sillä hetkellä toimi.
Jos tilanne on päässyt tähän pisteeseen, on parasta ottaa etäisyyttä ja siirtyä takavasemmalle, kunnes teini rauhoittuu. Voit käydä kävelyllä, hengittää rauhallisesti ja pyrkiä parhaasi mukaan pysymään objektiivisena ja kontrollissa. Nämä tilanteet ovat vanhemmuuden suurimpia haasteita. Vanhempi toimii lapselleen mallina, kuinka tunteita hallitaan. Jos vanhempi itsekin suuttuu ja antautuu raivon valtaan, lapsi oppii helpommin mallin ja käyttäytyy aikuisena samoin. Jos vanhempi sen sijaan hallitse itsensä ja pysyy rauhallisena, teinillä on mahdollisuus oppia itsekin ajan kanssa toimimaan näin.
Kannattaa ottaa huomioon myös mahdollisuus, että lapsen raivo on oikeutettua. Lapsilla saattaa olla hyvä syy suuttumukselleen, vaikka reaktio olisikin ylimitoitettu. Tällöin teiniä ei tulisi tuomita suoralta kädeltä. Jos sen sijaan on ymmärtäväinen, se saattaa tylpistää nuoren raivoa. Tällaisestakin tilanteessa on parempi antaa nuoren ensin rauhoittua, ennen kuin hänen kanssaan keskustelee.
On tärkeää puhua teinin kanssa, kun raivo on laantunut
Teini voi olla haluton puhumaan, mutta kannattaa pitää kiinni siitä, että riitatilanteet aina selvitellään jälkeenpäin. Tästä on teinille suurta apua hänen opetellessaan tunteiden hallintaa. Vasta tilanteen jälkeen hänellä on mahdollisuus analysoida asioita edes hiukan objektiivisemmin ja mahdollisuus ymmärtää, että tilanteessa voi toimia toisinkin.
Keskustelu raivokohtauksen jälkeen on tärkeää myös siksi, että saattaa selvitä, mikä oli todellinen syy nuoren raivoon. Taustalla voi olla vaikeuksia koulussa, kiusaamista tai muita ongelmia, jotka purkautuvat raivokohtauksena. Näitä ongelmia aikuinen ei voi auttaa nuorta ratkaisemaan, ellei hän ole niistä tietoinen. Tämän takia rauhallisesti käydyt keskustelut ovat kullanarvoisia ja ne kannattaa aina käydä, vaikka alussa puhuminen tuntuisi vaikealta.
Lähde: Empowering Parents
Teksti: Sonja
