Usein ihminen vakaasti uskoo siihen, että hänen muistikuvansa on täsmälleen oikea. Terve kriittisyys omia muistoja kohtaan on kuitenkin erittäin hyvä asia.
Ihminen on tottunut luottamaan muistiinsa. Jos muistamme tietyn tapahtuman, emme kyseenalaista sitä, onko tapahtuma todella sellainen kuin muistamme. Muisti on kuitenkin epätäydellinen. Pienet elementit muistijäljessä muuttuvat viikkojen, kuukausien ja vuosien aikana. Ihminen itse ei tätä tiedosta, sillä ainoa keino huomata muutos olisi pystyä vertaamaan muistijälkeä alkuperäiseen tapahtumaan.
Muistijälki voi “korruptoitua”
Sain muistin puutteellisuudesta omakohtaisen konkreettisen esimerkin katsoessani hiljattain uudestaan nuoruudessa näkemäni elokuvan. Elokuva oli yksi lempielokuvistani pienenä ja olin katsonut sen monta kertaa. Aikuisena en ollut sitä katsonut ja edellisestä katsomiskerrasta oli kulunut vuosikausia. Mielessäni oli selkeänä päähenkilön ulkonäkö: muistin, että hän oli mies kullanvärisine vaaleine hiuksineen.
Hiljattain näin elokuvan uudelleen. Yllätys oli melkoinen, kun tällä kyseisellä päähenkilöllä olikin pikimustat hiukset. Olisin voinut ennen elokuvan katsomista vannoa, että päähenkilön hiukset olivat kullankeltaiset.
Kun näin elokuvan ensimmäisen kerran vuosia sitten, muistijälki on silloin varmasti ollut oikea. Matkan varrella jokin osa on päässyt korruptoitumaan, samalla lailla kuin digitaalinen tiedosto korruptoituu. Muut komponentit muistijäljessä tuntuivat olevan kohdillaan, sillä muistin elokuvan tapahtumat ja hahmon muut ominaisuudet oikein. Korruptoituminen koski vain yhtä tiettyä komponenttia.
Tämän kokemuksen myötä olen suhtautunut paljon kriittisemmin muistijälkiini. Jos olen mielestäni täysin varma, että jokin keskustelu on mennyt tietyllä lailla, nykyään tiedostan, että oma muistijälkeni saattaa olla virheellinen. Jos joku toinen henkilö väittää kyseisen keskustelun menneen toisella lailla, otan huomioon mahdollisuuden, että hän on oikeassa.
Itsekriittisyys on hyvä asia
Vaikka olisi täysin varma, että jokin menneisyydessä tapahtunut asia on mennyt tietyllä tavalla, kannattaa aina ottaa huomioon se mahdollisuus, että aivoissamme jokin pieni elementti on kääntynyt päälaelleen vaikuttaen muistijälkeen. Varsinkin jos tapahtumasta on jo kulunut jonkin verran aikaa, tällainen on jopa hyvin todennäköistä.
Itse emme mitenkään voi havaita muutosta, ellemme pääse vertaamaan mielessämme olevaa muistijälkeä alkuperäiseen tilanteeseen. Tämän epävarmuustekijän tiedostaminen voi auttaa välttämään katkeria riitoja tilanteissa, joissa kaksi osapuolta kivenkovaan väittävät, että tietty menneisyyden tapahtuma on mennyt juuri tietyllä tavalla. Monet repivät riidat ihmisten välillä johtuvat siitä, että kahdella ihmisellä on erilainen käsitys siitä, millainen tilanne riidan on alunperin aiheuttanut.
Oletko sinä kokenut tilanteita, joissa olet huomannut oman muistijälkesi olevan virheellinen, vaikka olet ollut täysin varma, että asia on niin kuin muistisi sanoo?
