Anteeksipyynnön taito on äärimmäisen tärkeä. Toisinaan kohtaa ihmisiä, joille anteeksipyytäminen tuntuu kuitenkin syystä tai toisesta olevan hyvin vaikeaa. Jos ihmisellä on lapsia, joskus jää miettimään, kuinka vanhemman on mahdollista opettaa tämä tärkeä taito lapsilleen, jos hän itsekään ei taitoa hallitse? Jos lapsi ottaa esimerkkiä vanhemmastaan, hänen saattaa aikuisena olla myös vaikea pyytää anteeksi, mikä saattaa hankaloittaa hänen elämäänsä.
On mahdotonta elää läpi elämänsä ilman, että joskus vahingossa sanoo jollekulle jotain, joka pahoittaa tämän mieleen. Usein kyse on vahingosta: ei vain olla ymmärretty, että toinen voi tällaisesta pahoittaa mielensä. Varsinaista pahaa tarkoitusta ei välttämättä edes ole ollut.
Vaikka tulisikin vahingossa sanottua jollekin inhottavasti, asian voi helposti korjata pyytämällä anteeksi. Tällöin toisen ihmisen huono olo usein nollaantuu ja hän pystyy jälleen suhtautumaan anteeksipyytäjään normaalisti. Jos anteeksipyyntöä ei kuulu, saattaa sen sijaan olla hyvin vaikeaa enää olla henkilön seurassa, joka on käyttäytynyt huonosti. Tästä syystä anteeksipyynnön taito onkin eräs ihmisen tärkeimmistä taidoista.
Lapsi ottaa mallia vanhemmastaan
Jos vanhemmalle on haasteellista pyytää anteeksi, hänen lapsensa saattaa toimia aikuisena samoin, koska lapsi ottaa mallia vanhemmastaan. Samoin jos vanhempi esimerkiksi puhuu loukkaavaan sävyyn tietyistä ihmisryhmistä, kuten vaikkapa ulkomaalaisista tai seksuaalivähemmistöjen edustajista, hänen lapsensa usein omaksuu hänen suhtautumistapansa. Vasta kasvettuaan vanhemmaksi lapsi pystyy arvioimaan tilannetta itsenäisesti ja tällöin hän ehkä päätyy siihen, että vanhemman toimintatapa ei välttämättä olekaan oikein. Läheskään aina näin ei kuitenkaan käy.
Vaikka ihmisestä tuntuisikin hyvin vaikealta pyytää anteeksi, ei tällaiseen olotilaan kannata missään nimessä alistua ja ajatella, että koska en osaa pyytää anteeksi, minun ei myöskään tarvitse opetella koskaan tätä taitoa. Päinvastoin vanhemman kannattaa ajatella, että on sekä hänelle itselleen että myös hänen lapselleen äärimmäisen hyödyllistä, jos hän opettelee pyytämään tarvittaessa aidosti anteeksi.
Jokainen meistä on joskus väärässä
Anteeksipyynnön taidon opettelu aikuisiällä ei merkitse siitä, että ihminen olisi jollain lailla epätäydellinen. Jokainen joutuu läpi elämän opettelemaan uusia asioita ja jokaisella on omat haasteensa. Meiltä kaikilta löytyy asioita, joiden suhteen voimme kehittää itseämme paremmaksi ihmiseksi.
Anteeksipyytämisen taito on samanlainen taito kuin mikä tahansa muukin taito. Jos sitä ei syntymästään asti hallitse täydellisesti, ei tarvitse kokea itseään huonoksi ihmiseksi, vaan päinvastoin kannattaa voimaantua ja todeta itselleen, että tämän taidon minä kyllä pystyy opettelemaan.
Kun anteeksipyynnön taidon on opetellut ja taitoa on muutaman kerran käyttänyt, usein ihminen huomaa, että anteeksipyynnön jälkeen omakin olo on huomattavasti parempi. Kannattaa siksi panostaa tämän taidon opetteluun ja sen välittämiseen myös lapsilleen.
Teksti: Sonja
