Lapsen joutuminen sairaalaan on aina vanhemmille kova paikka. Erityisen haastava tilanne on, jos sairaalassaoloaika pitkittyy.
Syitä lapsen sairaalaan joutumiselle voi olla monia. Lapsella saattaa olla esimerkiksi jokin pitkäaikaissairaus, joka ei itsessään ole hengenvaarallinen, mutta edellyttää silti pitkittynyttä sairaalahoitoa. Vaikka sairaus ei uhkaisi henkeä, se saattaa silti aiheuttaa lapselle huomattavaa epämukavuutta ja kenties kovia kipuja.
Toisinaan lapsella saattaa olla hyvin vakava henkeä uhkaava sairaus, kuten esimerkiksi syöpä. Tällaisessa tilanteessa sairaalaympäristö saattaa tuntua erityisen ahdistavalta, koska se jatkuvasti muistuttaa sairaudesta ja ahdistavasta elämäntilanteesta.
Kuinka lapsen oloa voi parantaa pitkän sairaalaoleskelun aikana?
Lapselle tärkeintä on usein tieto siitä, että vanhemmat ja muu perhe välittävät hänestä ja ovat lähellä. Jos lapsen sairaus ei estä vanhempien yöpymistä sairaalassa hänen kanssaan, vanhemman samassa huoneessa nukkuminen usein lohduttaa lasta ja luo hänelle turvallisuudentunnetta. Jos sairaalaan on mahdollista tuoda leluja ja tavaroita kotoa piristämään sairaalahuoneen kliinistä ympäristöä, se monesti piristää lapsen mieltä.
Toisinaan lapsen tilanne on sellainen, että omia tavaroita ei saa tuoda sairaalahuoneeseen, tai niitä saa tuoda vain hyvin rajoitetusti. Tällöinkin vaikka vain yksi tai kaksi tuttua esinettä kotoa, tai vaikkapa kuvien näyttö rakkaista esineistä saattaa tuoda lapsen päivään paljon iloa.
Jos lapsi on sen ikäinen, että hänen kanssaan voi jutella sairaalajaksoon liittyvistä asioista, hänelle voi seilttää, että tilanne ei tule jatkumaan ikuisesti, vaan että jossain vaiheessa päästään taas yhdessä palaamaan kotiin. Toki lapselle täytyy olla rehellinen. Jos vanhempi ei tiedä, milloin kotiinpaluu on mahdollista tai onko se ylipäätään, ei lasta kannata yrittää kannustaa väärillä lupauksilla. Se vain aiheuttaa surua myöhemmin, jos kotiinpaluu ei onnistukaan silloin, kun vanhempi on luvannut. Lapsi myös herkästi vaistoaa, jos vanhempi ei puhu totta, mikä saattaa entisestään lisätä hänen ahdistustaan.
Jos lapsen luona saa käydä vieraita ja jos hän heitä haluaa ja jaksaa vastaanottaa, vierailijoiden käynti katkaisee mieluisalla tavalla usein monotonisen sairaalajakson. Vierailijat voivat olla lapselle tuttuja läheisiä, kuten isovanhempia, serkkuja tai muita lapselle tärkeitä ihmisiä. Aina täytyy kuitenkin mennä lapsen ehdoilla. Vaikka lääkäri olisi antanut luvan vierailuihin, lapsi saattaa olla silti niihin liian väsynyt. Vanhempien on hyvä seurata lapsensa kuntoa tarkalla silmällä ja jos yhtään vaikuttaa siltä, että vierailuista saattaisi olla lapselle enemmän haittaa kuin hyötyä, ne kannattaa jättää tekemättä, vaikka vierailijat kuinka haluaisivat tulla katsomaan pientä potilasta.
Onko lapsesi joutunut viettämään pidempiä aikoja sairaalassa ja jos on, mitä vinkkejä antaisit perheille, jotka ovat samassa tilanteessa?
Teksti: Sonja
