Pieni jännitys on usein hyväksi, se herkistää aisteja ja saattaa jopa parantaa suoritusta. Liika jännittäminen on kuitenkin pidemmän päälle hyvin stressaavaa. Vanhempi voi auttaa lasta vähentämään jännittämistään sosiaalisissa tilanteissa.
Monelle on tuttu sosiaalisissa tilanteissa yllättäen ilmaantuva jännityksen tunne, jota ei voi “järkeillä” pois. Jos esimerkiksi joutuu pitämään puhetta tai esitelmää, kädet saattavat hiota ja täristä, ääni värisee, kylmä hiki kihoaa otsalle ja saattaa jopa alkaa huimata. Adrenaliini kuohuu kehossa ja jännityksen tunnetta lisää entisestään ajatus siitä, että kuulijat huomaavat jännityksen.
Kuinka tällaisessa tilanteessa itseään voisi auttaa rentoutumaan? Mielenterveystalon sivuilla annetaan vinkkejä, joiden avulla itseään voi harjoittaa kestämään paremmin jännittäviä tilanteita. Vanhempi voi myös auttaa lasta vähentämään jännittämistä keskustelemalla lapsen kanssa asiasta ja antamalla tälle neuvoja, kuinka jännityksen tunnetta voi oppia hallitsemaan sen sijaan, että päästää tunteen niskan päälle.
Jokaista ihmistä jännittää joskus
On tärkeää muistaa, että jokaista jännittää joskus. Ei ole mahdollista elää läpi elämäänsä niin, ettei jossakin kohdassa jännittäisi jotakin. Jos ihminen jännityksen seurauksena alkaa tietoisesti vältellä sosiaalisia tilanteita, saattaa kyseessä olla sosiaalisten tilanteiden pelko. Sosiaalisten tilanteiden pelko kuuluu ahdistuneisuushäiriöihin. Tällaista pelkotilaa voidaan onneksi hoitaa tehokkaasti.
Tärkeintä on tunnistaa tunne, joka liittyy sosiaalisiin tilanteisiin. Usein perimmäinen syy jännitykseen on kohtuuton pelko siitä, että jollakin tavalla nolaa itsensä. Tämän seurauksena ihminen alkaa tarkkailla itseään epänormaalin paljon. Tällainen itsetarkkailu voi olla henkisesti hyvin raskasta. Jos tarkkailee itseään herkeämättä kriittisesti, alkaa näkemään itsessään vikoja, joita ei todellisuudessa ole olemassakaan. Tämä pätee sekä aikuiseen että lapseen.
Sosiaalisten tilanteiden pelosta kannattaa jutella lapsen kanssa
Jos lapsi kärsii sosiaalisten tilanteiden pelosta, hänen kanssaan on hyvä puhua asiasta. Jos lapsen oireet ovat voimakkaat, kannattaa käydä yhdessä hänen kanssaan juttelemassa ammattiauttajan kanssa.
Lasta voi auttaa monin tavoin pääsemään irti jännittämisestään. Jännittävissä tilanteissa pärjäämistä voi opetella asteittan, lisäämällä pienin askelin altistusta erilaisille tilanteille, jotka lapsi kokee jännittävinä. Etenemällä riittävän rauhalliseen tahtiin lapsella on mahdollisuus oppia hallitsemaan tilanne.
Sosiaalisten tilanteiden pelko voi haitata elämää merkittävästi, varsinkin jos oireilu on voimakasta. Vaikka jännityksestä saattaa tuntua vaikealta päästä eroon, sinnikkyys kannattaa. Moni aiemmin sosiaalisia tilanteita jännittänyt sanoo, että elämänlaatu on parantunut merkittävästi, kun jännitys on vähentynyt. Toisinaan jännityksestä ei pääse kokonaan eroon, mutta pienikin vähentyminen oireiden voimakkuudessa voi merkittävästi parantaa elämänlaatua.
Mielenterveystalon sivuilla voi käyttää hyödyksi sosiaalisen jännittämisen omahoito-ohjelmaa. On tärkeää muistaa, että jos oireet ovat voimakkaita ja jos omahoito-ohjelmasta ei ole apua, on parasta olla yhteydessä terveydenhuollon ammattilaisiin. Sosiaalisen jännittämisen ei tarvitse antaa kohtuuttomasti häiritä omaa elämää.
Lähde: Mielenterveystalo
Teksti: Sonja
