Vanhemmat tarkkailevat vauvaansa usein herkällä silmällä ja huomaavat helposti pienetkin muutokset. Millaisista muutoksista kannattaa olla huolissaan?
Moni tuore vanhempi seuraa tarkkaan vauvansa vointia. On tärkeää reagoida nopeasti, jos vauvalla on hätä. Toisinaan vanhemmat huolestuvat myös vaarattomammista asioista. Alla kuvataan joitakin vastasyntyneiden yleisiä terveysongelmia.
Vauvan keltainen iho ei välttämättä ole vaaran merkki
Keltaisuus on kohtuullisen yleistä vastasyntyneiden keskuudessa, sitä esiintyy etenkin ennenaikaisesti syntyneillä lapsilla. Jopa puolella vastasyntyneistä iho saattaa kellertää ohimenevästi. Keltainen ihon väri on seurausta siitä, että vastasyntyneen maksa ei käsittele veressä olevaa bilirubiinia yhtä tehokkaasti kuin vanhemmilla lapsilla ja aikuisilla. Bilirubiinia syntyy punasolujen hajoamistuotteena. Vastasyntyneellä lapsella bilirubiinia saattaa kertyä ihoon ja limakalvoille, mikä aiheuttaa keltaisuutta.
Keltaisuutta alkaa tavallisesti ilmetä varhain, tyypillisesti jo muutaman päivän kuluttua syntymän jälkeen. Sitä voi myös alkaa ilmetä vasta kun lapsi on jo päässyt kotiin sairaalasta. Jos keltaisuus kestää useita viikkoja, se saattaa liittyä imetykseen. Tällöin keltaisuutta kutsutaan “rintamaitokeltaisuudeksi”, jonka epäillään liittyvän äidinmaidon sisältämiin hormoneihin, rasvoihin tai entsyymeihin. Tarkkaa syytä rintamaitokeltaisuuteen ei tiedetä. Sitä esiintyy noin kymmenellä prosentilla lapsista. Jos keltaisuus on lievää, se ei vaadi hoitoa.
Joskus keltaisuuden taustalla voi olla vakavampi sairaus. Jos lapsi on muutaman viikon ikäinen ja yhä voimakkaan keltainen, hän saattaa kärsiä maksasairaudesta. Yksi vaihtoehto on synnynäinen sappitiepuutos. Tästä kärsivillä lapsilla sapenkulku on estynyt, minkä seurauksena keltaisuus pahenee. Tällainen tila on hyvin harvinainen. Jos keltaisuuden syyksi epäillään tällaista sairautta, lapsi lähetetään aina tarkkoihin jatkotutkimuksiin.
Vauvan muut iho-ongelmat
Vastasyntyneen iho on hyvin ohut ja siksi herkkä ulkoisille ärsykkeille. Synnytyksen jälkeen iho alkaa helposti hilseillä ja sitä tulee rasvata sairaalan ohjeiden mukaan. Vauvan iholle saattaa ilmaantua näppylöitä, jotka saattavat muistuttaa finnejä. Nämä ovat usein vaarattomia ja katoavat muutamassa viikossa kai kuukaudessa. Mikäli iho rupeaa punoittamaan voimakkaasti tai siihen ilmaantuu rakkuloita, on syytä ottaa yhteyttä lääkäriin.
Vastasyntyneiden ihossa on myös usein punaisia verisuonimuutoksia. Näitä havaitaan yleensä nenän varressa, otsassa, yläluomissa, takaraivossa ja niskassa. Tällaisia muutoksia kutsutaan tuliluomiksi. Ne ovat vaarattomia ja häviävät usein muutamassa kuukaudessa. Toisinaan muutokset saattavat pysyä iholla muutamia vuosia.
Vastasyntyneillä silmät saattavat punoittaa ja rähmiä
Silmän lievä sidekalvontulehdus on yleinen vastasyntyneillä. Tulehtunut silmä on punoittava ja saattaa rähmiä. Silmiä voi puhdistaa vanutupoilla ja niitä voi hoitaa silmätipoilla. Joskus lapsi saattaa kärsiä synnynnäisestä kyynelteiden ahtaudesta, jolloin silmän vetistely on pysyvämpää. Tällöinkin tilanne usein paranee muutaman kuukauden aikana itsestään.
Terveyskirjaston sivuilta voi lukea lisää vastasyntyneiden yleisimmistä terveysongelmista.
Lähde ja lisätietoa: Terveyskirjasto
Teksti: Sonja
