Stressi saattaa hiipiä elämään salakavalasti. Jos arki on jatkuvasti hyvin kiireistä ja tuntuu että aikaa ei ole riittävästi käytössä, stressaantunutta olotilaa saattaa alkaa pitämään normaalina. Stressikierre kannattaa pyrkiä katkaisemaan, sillä pitkittynyt stressi vaikuttaa haitallisesti kehoon ja mieleen.
Lyhytkestoinen stressi ei usein ole ihmiselle haitallista. Esimerkiksi ennen tärkeää koetta opiskelija saattaa saada etua pienestä stressistä, joka saattaa hetkellisesti jopa tehostaa suorituskykyä. Pitkäkestoinen stressi sen sijaan on usein keholle varsin haitallista. Stressitila saattaa joskus kehittyä huomaamatta. Näin saattaa käydä varsinkin jos elämä ruuhkavuosina on jatkuvaa kiireistä työn ja perheen välillä taiteilua. Tällöin vanhempi saattaa tottua stressiin ja ajatella, että stressaantunut olo on normaali olotila.
Pitkäkestoisen stressin on tutkimuksissa havaittu vaikuttavan haitallisesti moniin fysiologisiin toimintoihin. Aivojen tietyillä alueilla on mm. havaittu neuronien kuolemien lisääntymistä pitkäkestoisen stressin seurauksena. Tämän ajatellaan olevan yhtenä mahdollisena syynä stressin usein aiheuttamiin muistioireisiin ja keskittymisvaikeuksiin.
Stressin hallitseminen ruuhkavuosien keskellä
Jokaisen ihmisen arkeen kuuluu tietty määrä stressaavia tilanteita. Stressiä ei siis voi kukaan elämässään kokonaan välttää. Paras tapa selviytyä stressaavista tilanteista on opetella hyväksymään, että ajoittainen stressi on osa normaalia elämää ja harjoitella keinoja, joilla omaa oloaan voi helpottaa niin, ettei stressi lamaannuta toimintakykyä.
Meditaatio ja hiljentyminen rentouttavat kehoa ja mieltä ja vähentävät stressiä. Kiireisten ruuhkavuosien keskellä monilla vanhemmilla ei kuitenkaan ole aikaa rentoutua arjen vaatimusten keskellä. Jos havaitsee itsessään stressin oireita, olisi kuitenkin hyvä pysähtyä miettimään, onko oman elämän rutiineja mahdollista muuttaa siten, että itselleen voisi varata rauhallisen oman rentoutumishetken säännöllisin väliajoin.
Stressaantunut vanhempi ei aina havaitse itse omaa tilaansa
Kiireisen arjen keskellä on helppoa ajatella, että oma aika on se, josta voi tarvittaessa nipistää, kunhan muut asiat tulevat hoidettua. Esimerkiksi uupumus hiipii kuitenkin usein salakavalasti elämään ja usein vanhempi havahtuu tilanteen vakavuuteen vasta, kun oma jaksaminen on jo vedetty äärirajoille. Tässä kohtaa läheisten apu on usein ratkaisevan tärkeää.
Jos perheenjäsenesi tai läheisesti vaikuttaa usein väsyneeltä ja ärtyneeltä, kannattaa asia ottaa rohkeasti puheeksi. Vaikka ensireaktio saattaa olla kielteinen, jos joku tulee kyselemään väsymyksestä saattaa se myös toimia ensimmäisenä hälytyskellona, joka saa ihmisen pysähtymään ja miettimään omaa jaksamistaan. Moni perhepiirissä tapahtunut onnettomuus ja tragedia yhteiskunnassamme liittyy usein vanhemman huomaamatta edenneeseen uupumus- tai masennustilaan. Toisesta välittämisen osoittamista esimerkiksi jaksamisesta kysymällä ei siis tarvitse arastella.
Myös omaa jaksamistaan kannattaa seurailla puolueettomalla silmällä. Varsinkin jos joku läheinen ilmaisee huolensa, kannattaa pysähtyä miettimään, miltä oma käytös vaikuttaa muiden silmissä ja onko ehkä syytä pyrkiä vähentämään oman elämänsä stressitasoa.
Lähde ja lisätietoa: Terveyskirjasto
Teksti: Sonja
