Seksuaalisuudesta puhutaan nykyään eri tavoin ja enemmän kuin ennen. Vaikka seksuaalikasvatus kuuluu vanhemmuuteen, monet kokevat aiheesta keskustelun kiusalliseksi oman lapsen tai nuoren kanssa.
Seksuaalisuutta pohtivan lapsen kasvua tukevat hyväksyvä ja lapsen yksilöllisyyttä kunnioittava ilmapiiri sekä vanhemman avoimuus keskustelulle. Moninaisuuden ja erilaisuuden hyväksyvässä ilmapiirissä lapsen mahdollisuus hyvinvointiin ja seksuaaliterveyteen vahvistuu.
”Lapsen pohdintoja on tärkeä kuunnella hyväksyvästi ja keskustella avoimesti ihmissuhteista, seksuaalisuudesta ja niihin liittyvistä tunteista. Lapselle voi kertoa arvottamatta eri seksuaalisista suuntautumisista ja sukupuoli-identiteeteistä ja että jokaisella on oikeus määrätä omasta kehostaan sekä tulla kohdelluksi arvostavasti”, Terveystalon psykologi Tania Virintie neuvoo.
Lapsen suhtautuminen omaan kehoon on luontaisesti myönteinen, jopa ylpeä ja sitä tulisi aikuisten toimesta vaalia. Jos lapsi kokee olevansa rakastettu ja hyväksytty omana itsenään, vapautuu hänelle tilaa tutkia itseään ilman tuomitsemiseen liittyvää pelkoa tai häpeää.
Seksuaalisuusteemoihin liittyy myös tapakasvatus ja turvataitojen opettaminen. Aihe on tärkeä, eikä kehoon ja seksuaalisuuteen tulisi liittyä tabuja tai häpeää. Virintie muistuttaakin, että tapakasvatus ei tarkoita hyssyttelyä, paheksumista, kieltämistä tai kauhistumista lapsen edessä.
”Kehoon ja seksuaalisuuteen liittyvistä asioista tulisi puhua myönteiseen sävyyn. Lapselle voi kertoa, että omaa kehoa saa ehdottomasti koskea, mutta intiimialueiden koskemisen voi tehdä omassa rauhassa”, psykologi selittää.
Huomioi ikä, kun puhut lapselle seksuaalisuudesta
Kun pienemmälle lapselle puhuu seksuaalisuudesta, on kyse silloin esimerkiksi kehon osien nimeämisestä ja sen opettamisesta, miten itseä ja toista ihmistä saa koskea. Virintie kehottaa nimeämään sukupuolielimen samaan tapaan kuin muutkin kehon osat: myönteiseen sävyyn.
Leikki-iässä lapsi alkaa kyselemään kehoon sekä lisääntymiseen liittyvistä asioista. Virintie huomauttaa, että lapsen kysymyksiin on aina tärkeä vastata, sillä vaikeneminen luo helposti tunteen, että asiassa on jotakin pahaa tai häpeällistä.
”Kun lapsen oma kiinnostus herää, on se otollinen hetki tarjota lapselle perustietoa lisääntymisestä. Mitä pienempi lapsi, sitä yksinkertaisemmin ja lähellä lapsen maailmaa asioista kannattaa puhua”, psykologi opastaa.
Puberteetin lähestyessä nuoren kanssa on tärkeää käydä läpi millaisia muutoksia murrosikä tuo tullessaan. Tämä suojaa murrosikäistä hätääntymiseltä kuukautisten alkaessa.
”Myös hedelmällisyydestä, ehkäisystä, seksitaudeista ja seksuaali- sekä sukupuoli-identiteettien moninaisuudesta on tärkeää puhua avoimesti nuoren kanssa. Herkissä aiheissa asioista voi puhua yleisellä tasolla nuoren yksityisyyttä kunnioittaen”, Virintie kertoo.
Seksuaalisuus ei viittaa seksiin
Vanhemman on hyvä olla tietoinen omista seksuaalisuuteen liittyvistä arvoista ja asenteista. Mitä enemmän omaan seksuaalisuuteen tutustuu ja on tietoinen seksuaalisuuteen liittyvistä arvoistaan ja asenteistaan, sitä helpompaa keskustelu aiheesta on.
Lapsen kanssa keskustelua voi myös helpottaa, kun muistaa, ettei sana ”seksuaalisuus” viittaa vain aikuisten väliseen seksiin. Sen sijaan seksuaalisuudella tarkoittaa normaalia kasvua ja tutustumista omaan kehoon sekä ihmisenä olemiseen.
”Jos keskustelussa kaipaa tukea, voi olla yhteydessä neuvolaan tai yksityiseen mielenterveyden ammattilaiseen. Myös Väestöliiton sivuilta löytyy vanhemmille paljon tietoa lapsen seksuaalisuudesta ja seksuaalikasvatuksesta”, Virintie vinkkaa.
Teksti: Miia
