Digitaalisten pelien pelaaminen on monen lapsen ja nuoren harrastus. Vaikka pelit ovat pääasiassa hauskaa ajanvietettä, voi niiden avulla oppia erilaisia asioita ja taitoja, joista on hyötyä myöhemmin elämässä.
Tuoreessa tutkimuksessa on todettu, että pelatessaan lapset ja nuoret oppivat tärkeitä yhteiskunnallisia taitoja. Tämä johtuu siitä, että digitaaliset pelit ja niihin liittyvä metapelaaminen vaativat usein samankaltaista osaamista kuin nyky-yhteiskunnassa menestyminen. Metapelaamisella tarkoitetaan sosiaalista kanssakäymistä pelissä tai sen ulkopuolella, kuten peliin liittyvien YouTube-videoiden katsomista, pelin keskustelupalstojen käyttämistä tai pelien strategiaoppaiden lukemista.
Tutkimuksessa kartoitettiin lasten metapelaamisen toimintoja ja niitä tarkasteltiin laaja-alaisen osaamisen näkökulmista. Tulokset osoittavat, että metapelaaminen on hyvin laaja kokonaisuus. Tavat ”metapelata” ovat hyvin erilaisia, ja ne vaativat erilaista sitoutumista ja osallistumisaktiivisuutta.
”Kaiken kaikkiaan tulokset osoittavat, että metapelaamisen toiminnot asettavat lapset ja nuoret usein tilanteisiin, joissa heiltä odotetaan ja joissa heille tarjoutuu mahdollisuuksia harjaannuttaa opetussuunnitelmassa mainittuja laaja-alaiseen osaamiseen määriteltyjä taitoja”, projektitutkija Juho Kahila tiivistää Itä-Suomen yliopiston tiedotteessa.
Esille nousivat muun muassa pelaamisen suunnittelu ja arviointi yksin tai yhdessä toisten pelaajien kanssa. Lapset ja nuoret etsivät peleistä tietoa eri lähteistä, ja he myös tuottavat ja jakavat peleihin liittyvää sisältöä.
”Lapset rakentavat näin omaa asiantuntijuuttaan peliin liittyen. He toimivat myös rohkeasti yhdessä toisten pelaajien kanssa, ja luovat esimerkiksi kontakteja verkon yli myös heikommalla kielitaidolla”, professori Teemu Valtonen kuvailee tiedotteessa.
Metapelaaminen osaksi kouluopetusta?
Tuloksista nousee esille, että metapelatessaan lapset ja nuoret toimivat tavoilla, jotka vaativat heiltä niin sanottuja 2000-luvun taitoja. Valtonen kertoo, että näihin taitoihin kuuluvat muun muassa yhteistyö-, kommunikointi-, johtamis-, ongelmanratkaisu- sekä tieto- ja viestintäteknologiset taidot ja modernit pelisysteemit asettavat pelaajat usein tilanteisiin, joissa näitä kaikkia tarvitaan.
Lapset ja nuoret hyödyntävät teknologiaa luovasti kommunikoinnissa ja pelaamiseen liittyvien sisältöjen tuottamisessa. Lisäksi he ottavat vastuuta myös pelaamiseen liittyvästä rahankäytöstä ja huolehtivat usein itse pelaamiseen tarvittavista laitteista ja peleistä.
”Koska perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa painotetaan nykyisin oppilaslähtöisyyttä ja oppilaiden oman kokemusmaailman sekä vapaa-ajan teknologioiden käyttämistä opetuksessa, olisi metapelaamista aiheellista tarkastella laajemmin myös osana formaalia kouluopetusta”, sanoo Valtonen.
Aiemmin peleihin liittyvät tutkimukset ovat painottaneet peleissä tapahtuvaa oppimista. Tämä tutkimus osoittaa, että tutkimuskenttää olisi aiheellista laajentaa yhä enemmän myös metapelaamisen osa-alueille.
”Lapset ja nuoret eivät välttämättä tunnista tai arvosta pelaamalla oppimiaan asioita. Olisi kuitenkin tärkeää saada heidät ymmärtämään pelien kontekstissa opitun laaja-alaisen osaamisen merkitys, jotta he oppisivat arvostamaan ja hyödyntämään osaamistaan ja asiantuntijuuttaan myös kouluympäristössä”, Kahila kuvailee.
Teksti: Miia
