Muistisairaudet ovat nykyään hyvin yleisiä ikääntyvän väestön keskuudessa. Kun ihminen sairastuu muistisairauteen, vaikutukset ovat voimakkaat kaikkiin sairastuneen läheisiin. Kuinka selvitä tilanteesta, jossa oma vanhempi sairastuu muistisairauteen ja kuinka omille lapsille kannattaa kertoa asiasta?
Isovanhemmat ovat monessa perheessä hyvin merkityksellisiä ihmisiä. Sen lisäksi, että isovanhemmilla on usein erityinen ja läheinen suhde lapsenlapsiinsa, heistä on monesti myös konkreettista apua arjessa. Moni kokee omien vanhempiensa myötäelämisen omassa lapsiarjessa tärkeänä henkisenä tukipilarina. Muistisairaus vaikuttaa voimakkaasti isovanhempien suhteeseen lapsenlapsiinsa ja myös omiin lapsiinsa.
Vanhemman tuki on monelle tärkeää vielä aikuisuudessakin
Lapsuuden läheisin aikuinen voi toki olla joku muukin kuin oma vanhempi. Useimmiten käytännössä kuitenkin vanhempamme ovat ainoat ihmiset, jotka ovat nähneet läheltä koko kehityskaaremme syntymästä nykyhetkeen saakka. Olemme tottuneet siihen, että vanhempamme ovat persoonaltaan tietynlaisia. Muistisairauden astuttua kuvaan tämä elämän perusasetelma järkkyy.
Hallitsemattomat muutokset tuntuvat usein vaikeilta, olivat ne millaisia tahansa. Oman vanhemman muistisairaus on monille aivan erityisen haastava tilanne. Oman surun lisäksi pitäisi pystyä kertomaan lapselle isovanhemman sairastumisesta ilman, että tilanne aiheuttaa lapselle ahdistusta.
Miten lapselle on parasta kertoa isovanhemman muistisairaudesta?
Lapselle kannattaa kertoa rehellisesti, että mummilla tai ukilla on sairaus, joka vaikuttaa hänen käytökseensä. Lapsi vaistoaa helposti, jos häneltä yrittää piilottaa tällaista asiaa. Lasta saattaa myös pelottaa, jos hän itse huomaa isovanhemman käytöksen muuttuneet oudoksi, eikä kukaan tarjoa muutokselle mitään selitystä.
Jos lapsi on hyvin pieni, kannattaa selittää asia hänelle mahdollisimman yksinkertaisesti. Lapselle voi esimerkiksi sanoa, että mummi tai ukki saattaa unohtaa hänen nimensä koska tällä on sairaus, mutta unohtaminen ei merkitse, etteikö isovanhempi enää rakastaisi lapsenlastaan. Vanhemmalle lapselle, joka jo ymmärtää mistä muistisairaudessa on kyse, voi asian selittää monipuolisemmin. Ennen keskustelua lapsen kanssa kannattaa tutustua itse aiheeseen tarkemmin, sillä lapsella saattaa olla paljon sairauteen liittyviä kysymyksiä, varsinkin jos lapsi on jo vanhempi.
Lapsen ja isovanhemman suhdetta kannattaa vaalia muistisairaudesta huolimatta
On tärkeää pyrkiä ylläpitämään lapsen ja muistisairauteen sairastuneen isovanhemman suhdetta tilanteen luomista haasteista huolimatta. Vanhemmat lapset voi halutessa ottaa soveltuvin osin mukaan isovanhemman hoitoon, esimerkiksi säännöllisten tapaamisten ja muistisairaalle sopivien yhteisten aktiviteettien merkeissä. Lapsenlapsi voi esimerkiksi auttaa valmistamaan isovanhemmalle lounaan vierailun yhteydessä, lukea ääneen kirjaa tai näyttää kiinnostavia kuvia netistä. Muistisairaan isovanhemman kanssa voi myös pelata yhdessä sellaisia yksinkertaisia pelejä, joita hän vielä pystyy pelaamaan.
Lapselle voi kertoa fyysisen kosketuksen tärkeydestä muistisairaalle. Mummin tai vaarin tavatessa halaaminen ja lähelläolo edesauttavat lapsen ja isovanhemman läheisen suhteen säilymistä. Fyysisen kosketuksen tuottama mielihyvä lisää myös muistisairaan isovanhemman onnellisuustasoa ja osaltaan helpottaa siten hänen olotilaansa.
Lähde: Alzheimers Net
Teksti: Sonja
