Kaiken kallistuminen ja inflaatio ovat aiheuttaneet sen, että kunnat ja koulut joutuvat etsimään koko ajan yhä uusia säästökohteita. Nipistystalkoilta ei säästy edes kouluruokailu.
Yle uutisoi, että esimerkiksi Seinäjoella on jouduttu miettimään, muokataanko koululaisten ruokalistoja entistä edullisemmiksi, vai pystytäänkö ruokailun järjestämiseen sijoittamaan lisää rahaa, koska aiempi budjetti ei riitä pitämään yllä entistä tasoa. Muutos näkyi ainakin Seinäjoella jo keväällä muun muassa niin, että koululaisille alettiin tarjota jälkiruoan tilalle hedelmää.
Ylen haastatteleman TeeSe Botnian ruokapalveluiden johtaja Minna Jokinen puolestaan arvioi, että elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet nyt 7 – 15 prosenttia. Kun ruokittavana on suuri massa, kertyy raaka-aineista äkkiä huomattavan suuri summa. Jokisen yritys toimittaa ruokaa muun muassa Vaasan päiväkodeille ja kouluille.
Jokinen sanoo, että kouluruoan laatu pyritään pitämään mahdollisimman vakaana, joskin joitain yksittäisiä tuotteita saatetaan joutua korvaamaan toisilla.
Vaihtuuko liha kasviksiin?
Kuntaliiton kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen kertoo Ylen uutispodcastissa, että säästöpaineet eri kunnissa voivat poiketa paljonkin, vaikka suuri kuva – eli että nipistää täytyy – on joka kunnassa sama.
Lehtosen mukaan tilanne on se, että erilaisia ja uusia säästökohteita on nyt etsittävä suurennuslasin kanssa, joskin joissain kunnissa tilanne on parempi, ja budjettiin on varattu enemmän puskuria. Kaikissa kunnissa on silti jo alettu miettiä, miten koko paletti saadaan hoidettua mahdollisimman pienillä haitoilla.
Lehtonen sanoo Ylelle, että samaan aikaan, kun ruokatarvikkeiden hinnat ovat nousseet, myös raaka-aineiden saatavuus on huonontunut ja kaikki muutkin kulut lisääntyneet. Nämä kaikki yhdessä voivat hänen mukaansa vaikuttaa siihen, millaista ruokaa kouluissa jatkossa tehdään ja tuleeko esimerkiksi lihasta niin sanottu ylellisyyshyödyke, jota ei enää nähdä ruokalautasilla ainakaan yhtä usein kuin aiemmin. Toisaalta Lehtonen korostaa, että lasten kouluruokailu ei onneksi ole menoeristä suurimpia, joten kunnissa tehtänee ensin hyvin monia muita ratkaisuja talouden tasapainottamiseksi, ennen kuin aletaan puuttua kouluruokailuun.
Nuoret säästäisivät leivässä
Yle kävi myös Hirvelän koulussa Kouvolassa kysymässä oppilailta itseltään, mistä kouluruokailussa voi vielä säästää. Mieluiten oppilaat kitsastelisivat niiden ruokien suhteen, joita eivät tule syöneeksi muutenkaan. Lihasta luopuminen ei saanut Kouvolan koululaisilta suoraan tukeaan, mutta sen sijaan esimerkiksi piimässä, näkkileivissä ja salaatinkastikkeissa voisi heidän mielestään valita vaikka halvempaakin.
Leivän tarpeellisuutta ylipäätään mietti Ylen haastattelema ysiluokkalainen Juuli Iiskola.
– Pehmeää leipää voisi olla vain kerran viikossa keiton kanssa, ja muuten leipää ei tarjottaisi ollenkaan. Samoin keiton tai puuron kanssa olevan hedelmän voisi jättää pois, Iiskola ehdottaa.
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan mukaan Suomessa kouluruokailu on oppilaille päivän kohokohta ja sillä on pitkät perinteet. Yhteinen ruokahetki myös tukee oppilaiden oppimista, kouluviihtyvyyttä sekä ruokaosaamisen syntymistä. Neuvottelukunnan suosituksessa todetaan, että hyvin toteutettu ruokailu koulussa tarjoaa koululaisille paitsi monipuolista, terveellistä ruokaa, myös silmäniloa, yhdessäoloa, seurustelua ja hyvää oloa ja tukee kokonaisvaltaisesti lasten ja nuorten tervettä kehitystä.
Teksti: Petra
