Pitkäkestoisella stressitilalla on monenlaisia haittavaikutuksia keholle ja mielelle. Aivoliiton sivuilla psykologian tohtori Sampsa Puttonen Työterveyslaitokselta kertoo pitkittyneen stressin vaikutuksesta aivoihin.
Stressaantuneella ihmisellä stressihormonien eritys on voimistunut, mikä johtaa pitkään jatkuessaan moniin fysiologisiin ongelmiin. Stressihormoneja ovat esimerkiksi adrenaliini ja kortisoli. Stressaantuneella ihmisellä näiden hormonien pitoisuus veressä on jatkuvasti normaalia korkeammalla tasolla, mistä on keholle monenlaista haittaa.
Aivojen tasolla stressihormonit aiheuttavat monenlaista harmia. Esimerkiksi muistitoimintoja säätelevillä kriittisillä alueilla on tutkimuksissa havaittu stressihormonien aiheuttamaa solukatoa. Stressaantuneen ihmisen on usein vaikeaa keskittyä ja asioita unohtuu helposti. Kroonisesti stressaantuneiden ihmisten päättelykyvyn ja muistitoimintojen on useissa tutkimuksissa havaittu olevan heikompaa kuin sellaisilla henkilöillä, jotka eivät ole stressaantuneita. Stressitilan aikaansaamat aivokudoksen muutokset saattavat osaltaan selittää näitä ilmiöitä.
Stressaantuneena negatiiviset tunteet koetaan voimakkaampina
Aivojen mantelitumake on vastuussa tunne-elämän säätelystä. Pitkäkestoisesti stressaantuneilla ihmisillä on havaittu mantelitumakkeen toiminnan vahvistumista. Tämän on arveltu selittävän sitä, miksi stressaantuneena ihminen reagoi voimakkaasti tunteella erilaisiin asioihin. Stressiä aiheuttavat asiat koetaan paljon tunnepitoisempina kuin jos samat asiat kokisi ilman stressiä. Tämä osaltaan ylläpitää stressitilaa, mikäli stressiä aiheuttava asia on jatkuvasti läsnä elämässä.
Stressihormonit vaikuttavat voimakkaasti erityisesti aivojen etulohkon alueella. Tämä alue on vastuussa ihmisen toiminnan ohjauksesta. Stressihormonien vaikutuksesta toiminnanohjauskyky heikentyy. Ihminen saattaa tulkita neutraalejakin asioita helpommin negatiivisen kautta ja kokea olonsa uhatuksi myös tilanteissa, joissa uhkaa ei todellisuudessa ole. Tämä on myös seurausta pitkäkestoisen stressin aikaansaamasta tunteiden hallintakyvyn heikentymisestä. Jos stressaava asia poistuu elämästä tai stressiä aiheuttavaa tilannetta oppii hallitsemaan, aivojen on onneksi havaittu toipuvan stressin aikaansaamista muutoksista hyvin.
Immuunipuolustusjärjestelmän toiminta häiriintyy pitkäkestoisessa stressissä
Stressillä on aivojen lisäksi haitallisia vaikutuksia myös muualla kehossa. Pitkäkestoisessa stressissä elimistön immuunipuolustusjärjestelmän toiminta on heikentynyt. Tämän seurauksena bakteerit ja virukset pääsevät helpommin immuunipuolustuksen suojauksen läpi ja ihminen sairastuu helpommin.
Pitkittynyt stressi sekoittaa immuunipuolustusjärjestelmän toimintaa, mikä voi johtaa myös monien autoimmuunisairauksien puhkeamiseen. Autoimmuunisairaudella tarkoitetaan tilannetta, jossa kehon immuunipuolustusjärjestelmä hyökkää kehon omia rakenteita vastaan. Esimerkkejä autoimmuunisairauksista ovat MS-tauti, psoriasis ja astma. Näiden sairauksien hoidossa onkin tärkeää pyrkiä minimoimaan stressiä elämästä, koska stressi saattaa voimistaa tämäntyyppisten sairauksien oireita.
Liikunta auttaa stressin hallinnassa
Tutkimuksissa on havaittu, että liikunta madaltaa elimistön kortisolitasoja, mikä puolestaan vähentää stressin haitallista vaikutusta kehoon. Stressaantuneen kannattaakin pyrkiä liikkumaan, vaikka aina ei jaksaisi. On selvää, että liikunta yksin ei riitä hoitokeinoksi pitkittyneeseen stressiin, vaan ongelman aiheuttaja on paikannettava ja pyrittävä muokkaamaan elämäänsä niin, että stressiä aiheuttavia tekijöitä olisi mahdollisimman vähän. Silti liikunnasta ei stressaantuneelle ole haittaa, päinvastoin. Jos suinkin aika ja voimavarat riittävät, kannattaa pyrkiä harrastamaan säännöllisesti jotakin itselleen mieluisaa liikuntamuotoa.
Lähde: Aivoliitto
