Mitä allergia oikeastaan on ja miksi jotkut lapset ovat allergisempia tietyille asioille kuin muut?
Allerginen reaktio syntyy, kun elimistö kehittää immunologisen vasteen allergiaa aiheuttavaa ainetta kohtaan. Eri allergiatyypeissä reaktion synnyttävä mekanismi on erilainen. Väestössä esiintyy pääasiassa kahta erilaista immunologista mekanismia, jotka aikaansaavat allergisen reaktion. Nämä ovat välitön eli IgE-välitteinen allergia (atooppinen allergia) ja soluvälitteinen allergia.
Atooppinen allergia
Atooppisessa allergiassa elimistö muodostaa vasta-aineita erilaisia ympäristön aineita (allergeenejä) vastaan. Tällaisia aineita voivat olla esimerkiksi siitepöly, eläinten karvat ja hilse. Allergeeni saa vasta-aineiden välityksellä kehossa aikaan histamiinin erityksen, joka johtaa tulehdussolujen paikalle kutsumiseen. Tämä prosessi aikaansaa kutinan tunnetta ja muita allergian oireita altistuneella alueella.
Atooppinen allergia oireilee useimmiten juuri kutinana, allergisena nuhana, iho-oireina (esim. nokkosihottuma), allergisena silmätulehduksena tai astmana. Äärimmäisissä tapauksissa allergeenille altistuminen voi johtaa anafylaktiseen reaktioon, äkilliseen yliherkkyysreaktioon, joka saattaa ääritapauksissa olla jopa hengenvaarallinen.
Atooppisen allergian taipumus on perinnöllistä. Perinnöllisen taipumuksen lisäksi nykyään arvellaan erilaisten ympäristötekijöiden vaikuttavan siihen, kenelle allergia puhkeaa. Kaikki, joilla on geneettinen taipumus atooppiseen allergiaan, eivät kuitenkaan kärsi allergioista. Suomalaisten keskuudessa noin 40% on herkistynyt atooppisesti, mutta vain osa saa varsinaisia allergiaoireita. Atooppisen allergian syy-seuraus-suhteiden perinpohjainen selvitys vaatiikin vielä lisätutkimuksia.
Viivästynyt eli soluvälitteinen allergia
Soluvälitteisellä allergialla tarjoitetaan tilannetta, jossa T-lymfosyytit, elimistön auttajasolut, ovat herkistyneet jollekin ympäristön aineelle ja aikaansaavat allergisen reaktion. Useimmat tämäntyyppiset allergiat oireilevat ihottumana, jonka saa aikaan tietyn allergisoivan aineen ihokosketus (esimerkiksi nikkeliallergia).
Uudet tutkimukset valottavat lasten allergioiden syntyä
Ruoka-allergioista pienestä pitäen kärsivillä lapsilla on usein synnynnäisesti yliaktiiviinen immuunipuolustusjärjestelmä, joka reagoi silloinkin, vaikka syytä ei olisi. Tutkimuksissa on havaittu, että tietyillä verisoluilla on tällaisessa tilanteessa suuri rooli. Tutkimalla näitä verisoluja voidaan oppia arvioimaan jo etukäteen, puhkeaako lapselle allergioita.
Esimerkiksi jokin ruoka-aine, joka on toisille lapsille täysin vaaratonta, voi tiettyjen lasten kohdalla johtaa vakaviin haitallisiin reaktioihin, pahimmassa tapauksessa jopa kuolemaan. Näin on esimerkiksi pahan pähkinäallergian kohdalla. Tutkimukset ovat osoittaneet, että lapsilla, jotka ovat voimakkaasti allergisia tietyille ravintoaineille on jo syntyessään immuunisoluja, jotka reagoivat epänormaalin voimakkaasti sellaisiin aineisiin, joiden ei normaalioloissa pitäisi aikaansaada immuunipuolustusjärjestelmän aktivoitumista.
Ei ole täysin selvää, miksi toiset lapset syntyvät tällaisten ylireagoivien solujen kanssa ja toiset eivät. Yksi mahdollinen selitys on äidin raskaudenaikainen altistuminen tietyille allergeeneille esimerkiksi nauttimansa ravinnon kautta. Ravinto on äidin kautta saattanut vaikuttaa lapsen immuunipuolustusjärjestelmän kehitykseen. Geneettiset tekijät saattavat olla toinen mahdollinen syy. Tulevaisuuden tutkimukset tulevat toivottavasti valottamaan asiaa lisää.
Lähteet ja lisätietoa: Terveyskirjasto, Science
Teksti: Sonja
