Teksti: Mami Mixtuura
Lasten kanssa eläessä tulee valitettavasti välillä koettua yllättäviä ja pelottaviakin hetkiä. Kaikkeen ei voi etukäteen varautua, mutta on hyvä tutustua erilaisiin kohtauksiin, joita lapsille voi yllättäen tulla. Yksi tällainen juttu on affektikohtaus eli tikahtumiskohtaus. Ensimmäisellä kerralla se varmasti säikäyttää lasten vanhemmat. Tiedätkö mitkä tekijät voivat aiheuttaa kohtauksen ja millaisia oireita se aiheuttaa?
Pelottavia hetkiä lasten kanssa
Lasten kanssa tulee välillä vastaan todella yllättäviä ja pelottaviakin hetkiä. On monenlaisia tauteja ja kohtauksia, joista ei välttämättä ole ikinä aiemmin kuullut. Sitten, kun jonain päivänä tällainen tauti tai kohtaus päättää tulla omalle lapselle, on tiedossa pelottavia hetkiä. Esimerkki pelottavasta kohtauksesta on kuumekouristus.
Affekti- eli tikahtumiskohtaus lienee myös monelle vanhemmalle vieras tuttavuus, joten on hyvä tutustua asiaan, jotta tietää toimia oikealla tavalla, jos se joskus tulee omalle lapselle.
Mikä on affektikohtaus?
Affektikohtaus eli tikahtumiskohtaus voi alkaa lapsen voimakkaan itkemisen seurauksena esimerkiksi, jos lapsi satuttaa itsensä kovasti. Terveyskirjastossa todetaan, että kohtaus voi alkaa, jos lapsi ei saa tahtoansa läpi ja suuttuu sekä itkee kovasti eikä ole rauhoitettavissa. Jotkut lapset eivät vihan keskellä tajua hengittää, jolloin he voivat muuttua kasvoiltaan siniseksi tai pyörtyä. Jotkut lapset saattavat hetkellisesti nykiä tai kouristella.
Affektikohtaus ei ole pelottavuudestaan huolimatta lapselle vaarallinen, todetaan Terveyskirjaston artikkelissa. Eikä se tarkoita sitä, että sen laukaisi jokin lapsella oleva vakava tauti. Toisinaan kuitenkin lasta on syytä tarkemmin tutkia affektikohtausten jälkeen.
Kenelle se voi tulla?
Affektikohtauksia voi tulla vauvoille ja leikki-ikäisille. Yleensä lapsen kasvaessa kohtausten tulo loppuu eikä niitä yleensä ole enää kouluikäisillä lapsilla.
Miten tilanteessa kuuluu toimia?
Terveyskylän sivustolla todetaan, että lasta ei pidä jättää kohtauksen aikana yksin. Tilanne laukeaa yleensä nopeasti ja hengittäminen palautuu. Lapsen voi ottaa syliin rauhoittumaan ja rauhallinen puhaltelu kasvoihin tai nenään voi auttaa kohtauksen loppumiseen. Myös ulos kylmään vieminen saattaa joskus laukaista tilanteen normaaliksi. Jos tilanne ei normalisoidu nopeasti, tulee ottaa yhteys päivystykseen.
Jos lapselle tulee usein kohtauksia ja ne pelottavat vanhempia, on asiaa syytä selvitellä lääkärissä, että onko taustalla jokin hoitoa vaativa sairaus. Neuvolakäynnillä on myös hyvä ottaa asia puheeksi, jos lapsen affektikohtaukset toistuvat usein tai aiheuttavat vanhemmille huolta.
Terve.fi-palstalla asiantuntija Satu Kivitie-Kallion mukaan, usein affektikohtauksen saava lapsi tutkitaan tarkasti, jotta varmistetaan, että taustalla ei ole mitään hoidettavaa syytä. Hänen mukaansa usein tutkitaan aivosähkökäyrää, jotta varmistetaan että lapsella ei ole viitteitä epilepsiasta. Pidempikestoisista kohtausoireista kärsineille lapsille tehdään usein monipuolisempia tutkimuksia, joissa varmistetaan esimerkiksi sydämen normaali toiminta.
Affektikohtauksia ei kannata pelätä etukäteen
On tärkeää, että vanhempi ei ala pelkäämään sitä, että koska lapselle tulee uusi affektikohtaus. Tämä on tärkeää varsinkin silloin, jos kohtauksen on aiheuttanut lapsen kiukkukohtaus. Vanhemman pitää edelleen pystyä asettamaan lapselle rajat eikä kaikesta voi antaa periksi, vaikka lapsi asiasta kiukustuisikin.
Lähteet:
Onko sinulla kokemusta affektikohtauksista? Olitko kuullut aiemmin näistä kohtauksista?
