Monia mietityttää, saako kotoa pois muuttaneen lapsen huoneen ottaa muun perheen käyttöön. Monessa perheessä ylimääräiselle huoneelle olisi tarvetta, mutta silti monesti aikuisen lapsen huone säästetään ennallaan. Onko vanhemmilla lupa kajota lapsen huoneeseen ja ottaa se muuhun käyttöön? Pitääkö huone säilyttää ennallaan mahdollisesti seuraavien vuosikymmenten ajan?
Mikä sen ihanampaa kuin tulla käymään lapsuudenkodissa ja nähdä oma tuttu huone. Seiniä koristaa suosikkibändien julisteet. Sänky on pedattu ihanalla vaaleanpunaisella röyhelöisellä päiväpeitteellä. Koulupöydän laatikosta löytyy ystävä-kirja ja salaisimmat jutut sisälleen kätkevä lukollinen päiväkirja. Kaikki tavarat ovat paikallaan ja koskematta. Aikamatka lapsuuteen voi alkaa.
Monet säilyttävät lapsuudenhuoneen ennallaan
Monet ihmiset ovat kautta aikojen säilyttäneet jälkikasvunsa huoneen ennallaan, kun lapsi muuttaa pois kotoa. Toisinaan voi kuitenkin havaita turhautumista näin toimineiden vanhempien puheissa. Ilmiselvää on, että huoneelle olisi muutakin käyttöä. Jotkut saattavat ”lainata” aikuisen lapsen huonetta vaivihkaa, mutta lapsen tullessa käymään kotona hänelle saatetaan antaa mielikuva, että huone on ollut koskematta koko hänen poissaolonsa ajan. Ehkä vanhemmat eivät halua tai uskalla kertoa lapselle, että he ”lainaavat” hänen huonettaan hänen poissa ollessaan.
Metro.com-sivuston kirjoituksessa on todettu: ”40 prosentilla briteistä on vanhempiensa talossa makuuhuone, joka on edelleen täynnä heidän lapsuuden nukkeja ja nalleja, ja viisi prosenttia aikuisista vaatii, että heidän vanha makuuhuoneensa säilytetään samana. se on aina ollut heidän nuoruutensa pyhäkkö.” Luultavasti saman suuntaiset luvut koskevat myös suomalaisia perheitä.
Lapsuuden ajan tavaroiden säilyttäminen
Yksi asia, joka liittyy vahvasti lasten huoneiden ennallaan säilyttämiseen on: mitä ihmettä pitäisi tehdä kaikille lapsuuden tavaroille? Kirjahyllyt notkuvat koulukirjoja vuosikymmenten takaa ja laatikoista löytyy mitä ihmeellisempiä lapsuuden aarteita. Kuka niihin saa koskea?
Vanhempi saattaa joutua ikävään tilanteeseen, jossa hän pyytää aikuista lastaan karsimaan lapsuuden tavaroitaan tai viemään ne nykyiseen kotiinsa. Välttämättä tämä pyyntö ei kuitenkaan tuota tulosta ja lapsuudesta tuttu tunne saattaa tulla mieleen: pyyntö kaikuu kuuroille korville.
Moni aikuinen lapsi on haluton tai liian laiska tekemään mitään sen eteen, että lapsuudesta tuttuja tavaroita saisi karsittua. Kuka oikeasti tarvitsee niitä juttuja, joita on saatettu säilöä lapsuuden kodissa useiden vuosikymmenten ajan. Tuskin kukaan ellei niitä ole siihen mennessäkään tarvittu. Voisiko aikuiset lapset karsia lapsuuden tavaroita edes pikkuhiljaa ja viedä mukanaan ne tärkeimmät aarteet. Ainakin silloin, jos heidän vanhempansa ovat tätä pyytäneet. Se helpottaisi vanhempien taakkaa turhan tavaran säilyttämisestä ja tilan vapauttamisesta jollekin muulle.
Teksti: Liisa
