Välillä tuntuu, että eronnut vanhempi esittelee uuden kumppanin lapsille niin pian tapaamisen jälkeen, että hän ei vielä itsekään tiedä, pääseekö suhde edes kunnolla alkamaan. Mikä on oikea aika esitellä uusi kumppani lapsille?
Joskus sivusta tilannetta seuranneena olen ihmetellyt, kuinka nopeasti jotkut uskaltavat esitellä uuden kumppaninsa lapsilleen. Vaikka tapailua olisi kestänyt vasta pari viikkoa, uusi treffikaveri viedään heti kotiin tutustumaan lapsiin. Sitten jos käykin niin kurjasti, että suhde kariutuu kohtuupian alkamisensa jälkeen, lapsille joutuu selittelemään, miksi äidin tai isän uusi ystävä ei enää tulekaan kylään koskaan.
Mitä nuoremmista lapsista on kyse, sitä vaikeampi heidän on hahmottaa, mitä tilanteessa tapahtui. Vaikka lapsi olisi vanhempikin, saattaa vanhemman nopea kumppanien vaihtuminen aikaansaada hänelle epävarman olon. Lapsi saattaa alkaa ajatella, että nopea kumppanien vaihtuvuus on normaalia elämää ja ajattelee ehkä, ettei hänellä itselläänkään tule olemaan välttämättä pitkäaikaisia kumppaneita. Nämä ajatukset saattavat olla lapsella tai nuorella täysin alitajuisia ja ne saattavat vaikuttaa siihen, millaisiksi hänen omat parisuhteensa muotoutuvat myöhemmin aikuisuudessa.
On ymmärrettävää, että jos vanhempi ihastuu tai rakastuu voimakkaasti ja nopeasti, saattaa tulla tunne, että haluaa uuden kumppanin heti osaksi omaa elämää, johon luonnollisesti kuuluvat myös lapset. Varsinkin jos on tunne, että uusi suhde “aivan varmasti tulee kestämään”, saattaa ajatella, että mitä sitä turhaan odottelemaan lapsille esittelyn kanssa.
Maltti olisi kuitenkin monesti valttia, niin myös tässäkin asiassa. Aikuisilla ihmisillä on jo sen verran elämänkokemusta, että vaikka uusi suhde tuntuisi kuinka ihanalta, silti ihmisen pitää tiedostaa, että mitä tahansa saattaa tapahtua. Siksi olisi hyvä tehdä jo ennakkoon jonkinlainen päätös siitä, mikä on hyvä hetki esitellä uusi seurustelu- tai tapailukumppani lapsille. Mitä pienempiä lapset ovat, sitä tärkeämpää heidän turvallisuudentunteelleen on, että luotettavat turvalliset aikuiset eivät jatkuvasti vaihtuisi heidän ympärillään.
Uuden ihanan suhteen alettua olisi siis hyvä odottaa ainakin useita viikkoja, mieluiten pari kuukautta, ennen kuin kertoo pienille lapsille, että on alkanut tapailla uutta ihmistä. Ideaalisesti olisi hyvä odottaa siihen asti, että itselle on jo ehtinyt muodostua jonkinlainen varmuus siitä, että suhde on edennyt tapailuvaiheesta seurusteluun ja on vakaalla pohjalla.
Muiden elämää ei toki saa turhaan arvostella, mutta toisaalta tämänkaltaisista asioista on hyvä puhua, sillä joillekin ei välttämättä ole tullut mieleen, että uuden kumppanin liian nopea esittely saattaa aiheuttaa lapsille epävarmuutta ja jopa ahdistusta. Jos jotain asiaa ei ole aiemmin tullut ajatelleeksi, ei ihmistä voi syyttää väärin toimimisesta, koska hän ei ole tieten tahtoen toiminut väärin. Ratkaisevaa on, kuinka ihminen toimii sen jälkeen, kun ymmärtää toimintansa seuraukset.
