Syntyvyys on historiallisen alhaisella tasolla Suomessa, kuten Ruuhkavuodet kertoi huhtikuun alussa. Suomen Yrittäjien pääekonomisti Juhana Brotherus puolestaan on kuvaillut syntyvyyden sukellusta Suomen suurimmaksi kriisiksi Helsingin Sanomissa.
Syntyvyyden tilanne huolestuttaa ja eri tahot yrittävät pohtia sekä löytää keinoja suunnan muuttamiseksi. Lapsettomien yhdistys Simpukka ry, Sateenkaariperheet ry ja Monimuotoiset perheet -verkosto ovat antaneet omat ehdotuksensa ratkaisuksi syntyvyyden laskuun: hedelmällisyysneuvonta, palveluseteli ja sijaissynnytyslainsäädäntö.
”Toivomme myös, että psykososiaalista tukea tarjotaan kiinteänä osana hedelmöityshoitopolkua. Tämä vaatii joko lisää resursseja julkisen puolen hoitoihin tai yhteistyön lisäämistä yksityisen puolen kanssa, jossa resurssit ovat kunnossa ja on mahdollisuus hoitaa suurempia määriä potilaita”, ehdottaa Lapsettomien yhdistys Simpukan toiminnanjohtaja Piia Savio.
Kolme järjestöä näkevät, että julkisen sektorin hedelmöityshoitojen resurssit eivät ole riittävät. Erityistä huolta järjestöissä herättää hedelmöityshoitojen saatavuuden eriarvoisuus ja niiden mielestä hoidot olisi turvattava yhdenvertaisesti niitä tarvitseville.
”Huolestuttavan matala syntyvyys vaatii toimenpiteitä. Vuoden 2023 kokonaishedelmällisyysluku oli vain 1,26. Vuonna 2018 se oli 1,41. Hedelmällisyystietoisuuden lisääminen ja hedelmöityshoitojen tukeminen ovat konkreettisia keinoja vaikuttaa syntyvyyteen”, Savio toteaa.
Hallituksen leikkaustoimien yhteydessä julkisen puolen hedelmöityshoitojen kustannukset voivat herättää huolta. Järjestöt kuitenkin kertovat yhteistiedotteessaan, että tutkimusten mukaan hedelmöityshoitoihin sijoitetut julkiset varat maksavat itsensä takaisin syntyvän lapsen muodossa 8,5-kertaisesti. Hedelmöityshoitoihin panostaminen on kannattava sijoitus taloudellisessakin mielessä.
Hedelmällisyysneuvonta osaksi opetusta ja neuvolapalveluja
Hedelmöityshoitojen jonotilanne on järjestöjen mukaan paisunut hurjalla vauhdilla. Resursseja tulisi lisätä vastaamaan tarvetta, koska etenkin itsellisten naisten ja naisparien lapsiperheellistymisellä on merkittävä vaikutus Suomen syntyvyystilanteeseen.
”Palvelut tulisi ulottaa myös niihin asiakasryhmiin, jotka jäävät nyt kokonaan julkisten palvelujen ulkopuolelle, kuten itselliset cismiehet, miesparit, kumppanuusvanhemmat ja sijaissynnytystä tarvitsevat”, huomauttaa Sateenkaariperheet ry:n toiminnanjohtaja Juha Jämsä.
Järjestöt myös ehdottavat, että koulujen terveystiedon opetukseen sekä perheneuvoloiden palveluihin lisättäisiin hedelmällisyysneuvonta. Saman ajatuksen on ilmaissut myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Reija Klemetti.
Järjestöt muistuttavat, että sateenkaarilapset ja -nuoret tarvitsevat heille kohdennettua tietoa lapsiperheellistymismahdollisuuksista. Ennen sukupuolenkorjaushoitoja tarvitaan asiantuntevaa hedelmällisyysneuvontaa ja mahdollisuutta sukusolujen tallettamiseen. Hedelmällisyysikäisten, alle 35-vuotiaiden terveystarkastuksia ja muuta neuvontaa tulee lisätä.
”Olisi ensisijaisen tärkeää, että nuorilla aikuisilla olisi valmiina tarvittava tieto omasta hedelmällisyydestään ehkäisytiedon lisäksi. Tieto voi auttaa valintojen tekemisessä ja parhaimmillaan estää tahattoman lapsettomuuden tilanteen”, sanoo Savio.
Palvelusetelillä kustannussäästöjä
Jotta julkisella puolella pääsee hedelmöityshoitoihin, täytyy tiettyjen kriteerien täyttyä. Näitä yleisiä kriteerejä on käytä läpi muun muassa HUSin sivuilla. Simpukka, Sateenkaariperheet ja Monimuotoiset perheet -verkosto ovat sitä mieltä, että hoitoja tulisi tarjota samoilla eettisillä ja terveyttä koskevilla perusteilla hoidon tarjoajasta riippumatta.
Julkisin varoin tehtävät hedelmöityshoidot tulee järjestöjen mukaan olla yhdenvertaisesti saatavilla kaikille hoitoa tarvitseville riippumatta tuloluokasta, koulutustaustasta tai perhemuodosta. Järjestöjen mukaan on tärkeää, että hoitoprosessissa voidaan käyttää yksilöllistä harkintaa hoitovaste huomioiden.
Jos yksityisen ja julkisen puolen yhteistyötä lisättäisiin, vahvistuisivat julkisen puolen hedelmöityshoitojen resurssit. Järjestöt huomauttavat, että yksityisellä puolella on tietoa, kapasiteettia ja osaamista hoitaa lasta toivovia kustannustehokkaasti. Ratkaisuehdotus on palveluseteli yksityisen puolen hoitoihin.
”Palveluseteli säästäisi potilaan ja yhteiskunnan kustannuksia. Se tarjoaisi mahdollisuuden hyödyntää hoitavien tahojen erityisosaamista lapsettomuuden moninaisten tilanteiden, kuten toistuvien keskenmenojen, hoitamiseksi”, Savio kertoo järjestöjen yhteistiedotteessa.
Sijaissynnytysten salliminen avuksi syntyvyyden nostoon
Järjestöt puoltavat hedelmöityshoitolain uudistamista ja ei-kaupallisten sijaissynnytysten sallimista. Sijaissynnytysten sallimisella mahdollistettaisiin itsellisten cismiesten, miesparien, intersukupuolisten, transnaisten, kohduttomien ja kohtunsa menettäneiden, toistuvia keskenmenoja kokevien ja tuntemattomasta syystä lapsettomien lapsitoiveen toteuttamisen.
Jotta kaikki hoitoja tarvitsevat pääsisivät hoitojen piiriin, on hedelmöityslakia päivitettävä. Järjestöjen mukaan kumppanuusvanhemmuus on Suomessa yleisin tie vanhemmuuteen itsellisille cismiehille ja miespareille. Kumppanuusvanhemmuusjärjestelyillä lapsiperheellistyneet toteuttavat vanhemmuutta kumppaneina, mutta eivät ole keskenään rakkaussuhteessa.
”Tällä hetkellä kaikki ne hoidot, joita itselliset cismiehet ja miesparit tarvitsisivat, on rajattu julkisten palveluiden ulkopuolelle”, Kumppanuusvanhemmaksi-hankkeen perhevalmentaja Kaisa Niittynen huomauttaa.
”Tämä ei koske ainoastaan sijaissynnytystä, joihin liittyvät hoidot on kielletty yksityiselläkin puolella, vaan erityisesti kumppanuusvanhempia, joita ei pääsääntöisesti hoideta julkisella puolella tällä hetkellä lainkaan”, hän painottaa.
”Tällaiset rajaukset ovat aina syrjintää”
Simpukka, Sateenkaariperheet ja Monimuotoiset perheet -verkosto kokevat, että hedelmöityshoitojen tiukka rajaaminen on syrjivää ja syntyvyyttä heikentävää. Ennen hoitojen aloittamista olisi hyvä huomioida yksilölliset tarpeet ja tekijät, mikä tukee ja tehostaa hoitojen onnistumista ja myös säästää kustannuksia.
”Suomen julkisen hoidon kriteerit noudattavat hyvin pitkälti Pohjoismaisia linjauksia. Suomen syntyvyystilanne huomioiden kriteerien kiristäminen ei ole missään määrin perusteltua. Sama hoitoprosessi ei sovi tai tuota tulosta kaikille. Määritellyt kriteerit hoidon saamiselle esimerkiksi ikään, painoindeksiin tai hoitovasteeseen liittyen ovat vaikeasti arvioitavissa”, Savio sanoo.
”Ratkaistaessa julkisten palveluiden tarjoamien hoitojen sisältöä ja laajuutta, ei voida tehdä pelkästään kustannusten rajoittamiseksi sellaisia rajauksia, jotka kohdistuvat suoraan tai välillisesti vain tiettyihin ihmisryhmiin. Tällaiset rajaukset ovat aina syrjintää. Tällä perusteella hallinto-oikeudet vaativat julkisia klinikoita ottamaan lahjasoluhoidot takaisin palveluvalikoimaan vuonna 2019″, Jämsä puolestaan toteaa.
Teksti: Miia
