Lieviä ja harvakseltaan ilmeneviä pakkoajatuksia ja pakkotoimintoja esiintyy varsin yleisesti väestössä. Missä menee normaalin asioiden tarkistamisen ja pakko-oireisen häiriön raja?
Pakko-oireiseen häiriöön kuuluvat pakkoajatukset ja pakkotoiminnot, jotka aiheuttavat ihmiselle voimakasta ahdistusta ja vievät päivittäin runsaasti aikaa haitaten jokapäiväistä elämää. Tyypillisiä pakkotoimintoja ovat esimerkiksi pakonomainen toistuva siivoaminen, laskeminen, asioiden tarkistaminen ja varmisteleminen. Sivulliselle pakko-oireista kärsivän henkilön toiminta saattaa vaikuttaa hyvin omituiselta. Henkilö itse saattaa myös hävetä oireiluaan, mutta ei silti kykene muuttamaan käytöstään.
Pakko-oireista kärsivä henkilö tiedostaa tilanteensa
On tärkeää pitää mielessä, että outoudestaan huolimatta pakko-oireilu ei ole kuitenkaan psykoottista. Pakko-oireista kärsivä henkilö on usein täysin tietoinen siitä, että hänen toimintansa on tarpeetonta ja liiallista, mutta hän ei silti pysty lopettamaan toimintaa. Häiriöstä kärsivät henkilöt kuvailevat kokevansa pakottavaa voimakasta tarvetta suorittaa toiminnot ja rituaalit loppuun. Tällainen tarve voi olla esimerkiksi ovenkahvan painaminen alas vaikkapa 20 kertaa ennen kotiovelta lähtöä.
Erilaiset epärealistiset pelot ovat tavallisia oireita
Tyypillisesti pakkoajatuksista kärsivä henkilö pelkää epänormaalin paljon esimerkiksi erilaisten tautien tarttumista, mikäli hän koskettaa erilaisia esineitä tai jopa täysin normaalissa ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Tavallinen pelko on myös uunin sammuttamatta jättäminen tai oven lukitsematta jättäminen. Pakko-oireiselle henkilölle ei esimerkiksi ole epätavallista palata pidemmänkin matkan päästä tarkistamaan, ettei hella jäänyt päälle tai ovi auki.
Pakko oireista kärsivä henkilö saattaa kokea voimakasta tarvetta pitää esineet tarkassa järjestyksessä ja hän saattaa myös liioittelun voimakkaasti pelätä sortuvansa käyttäytymään ei-toivotulla tavalla tietyissä tilanteissa. Ihminen saattaa esimerkiksi pelätä ryhtyvänsä yhtäkkiä huutamaan kesken luennon tai vastaavan tilaisuuden.
Lapsella pakko-oireita saattaa ilmaantua jo ennen kouluikää
Lasten kohdalla pakko-oireinen häiriö alkaa usein 9-14 vuoden iässä. Toisinaan oireita kuitenkin alkaa ilmaantua jo ennen kouluikää. On havaittu, että pakko-oireinen häiriö lapsuuden aikana on yleisempi pojilla kuin tytöillä. Kuormittava elämäntilanne usein lisää oireilua.
Pakko-oireet voivat toisinaan olla ohimeneviä. Usein oireet kuitenkin palaavat ajan kanssa. Diagnoosi edellyttää, että oireita esiintyy jatkuvasti enemmän kuin yksi tunti päivässä ja että niistä on huomattavaa haittaa lapsen normaalille toimintakyvylle. Perinnöllisillä ja neurobiologisilla tekijöillä vaikuttaisi olevan merkitystä pakko-oireisen häiriön synnyssä.
Jos oireista on lapselle huomattavaa haittaa, on hyvä olla yhteydessä terveydenhuollon ammattilaisiin. Pakko-oireisiin saattaa toisinaan liittyä myös muita psykiatrisia häiriöitä, kuten esimerkiksi ahdistuneisuutta, nykimisoireita tai masennusta. Asianmukaisen hoidon avulla pakko-oireisen häiriön oireita voidaan vähentää ja lievittää.
Lähde: Mielenterveystalo
Teksti: Sonja
