Kun aikuinen valehtelee lapselle, sillä voi olla kauaskantoisia seurauksia. Tutkimusten mukaan lapset, joille on valehdeltu nuorena valehtelevat itsekin helpommin. Heillä saattaa myös olla suurentunut riski aggressiiviseen ja antisosiaaliseen käytökseen.
Valehtelun vaikutusta lapsen kehitykseen on haastavaa tutkia, koska ei ole eettisesti oikein altistaa lasta valehtelulle vain, jotta voitaisi tutkia valehtelun vaikutuksia. Asiaa on siksi usein tarkasteltu jälkeenpäin tutkimalla lapsia, joiden elämäntilanne on ollut sellainen, että heille on valehdeltu nuorena.
Lapselle voi valehdella monella tavalla. Joskus vanhemmat eivät edes tiedosta, että lapsi tunnistaa heidän puheensa valheeksi. Jos lapsi esimerkiksi pyytää lelua lelukaupan ohitse kävellessä, toiset vanhemmat saattaa sanoa ettei lelua voi ostaa, koska vanhemmalla ei ole rahaa mukana. Jos jonkin ajan kuluttua lapsi kuitenkin huomaa lompakon vanhemman kassissa, valhe paljastuu ja jää lapsen mieleen.
Vanhempi saattaa myös sanoa lapselle, että jos tämä ei tottele, siitä seuraa jotain pahaa. “Jos et nyt tule, jätän sinut tänne yksin” on tyypillinen kommentti, jonka moni vanhempi voi sanoa asiaa enempää miettimättä. Lapsi oppii nopeasti, että todellisuudessa vanhempi ei kuitenkaan jättäisi häntä jälkeensä yksin, jolloin uhkaus menettää tehonsa ja lisäksi lapsi oppii, että on sallittua sanoa asioita, jotka eivät pidä paikkaansa.
Vanhempien valehtelu saattaa vaikuttaa lapsen elämään aikuisuuteen asti
Nuoret aikuiset, jotka muistavat vanhempien valehdelleen heille lapsuudessa ovat kyselytutkimuksissa kertoneet valehdelleensa itse vanhemmilleen useammin kuin sellaiset nuoret aikuiset, jotka eivät muista että heille olisi valehdeltu lapsuudessa. Valehtelua lapsuudessa kokeneilla on myös havaittu muita useammin aggressiivista käytöstä ja antisosiaalisuuteen liittyviä ongelmia.
Nämä havainnot eivät toki yksin todista, että vanhempien valehtelu olisi ainoa syy siihen, että lapsella voi aikuiseksi kasvettuaan ilmetä tämäntyyppisiä ongelmia. Asiaan voi liittyä paljon muitakin vaikuttavia tekijöitä, joita tutkimukset eivät ole ottaneet huomioon. Havainnot tukevat silti tulkintaa, että lapselle valehtelulla on vaikutusta. Samantyyppisiä tuloksia on saatu muissakin tutkimuksissa, joissa on tarkasteltu esimerkiksi sosiaalisten verkostojen vuorovaikutuksia. Jos ihmiset kokevat, että muut heidän ympärillään eivät pysy totuudessa, on todennäköisempää että he itsekin valehtelevat useammin.
Lapselle kannattaa siis olla rehellinen. Pieniä satunnaisia valkoisia valheita tuskin kukaan voi välttää, eikä vanhempien tarvitse pelätä että lapsesta kasvaisi valehtelija, jos vanhempi joskus sanoo jotakin, joka ei pidä täysin paikkaansa. Suuremmassa mittakaavassa valehtelu kuitenkin jättää lapseen jäljen, jolla saattaa olla kauaskantoiset vaikutukset hänen elämäänsä. Tässä valossa kannattaa panostaa rehellisyyteen lapsen kanssa silloinkin, kun valkoinen valhe tarjoaisi helpoimman ulospääsyn haastavasta tilanteesta.
Lähde ja lisätietoa: Parenting Science
Teksti: Sonja
